Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Rippikoulutyö

Tietoa rippikoulutyöstä

Rippikoulu on hieno mahdollisuus pohtia elämän suuria kysymyksiä, nauttia kesästä, tutustustua uusiin ihmisiin ja löytää merkitystä elämään. Suomen Lähetysseura järjestää kesäisin kaksi rippikoululeiriä eli riparia. Niihin tulee nuoria ympäri Suomea ja maailmaa, mikä mahdollistaa uusien ystävien saamisen ja luo pohjan turvalliselle ja elämän makuiselle elämykselle.

Lähetysseuran rippikouluissa on kaksi erityisteemaa: lähetys ja musiikki. Molemmille on työssämme pitkät perinteet. Lähetys avaa silmämme koko maailmaan. Olemme osa maailmanlaajuista kirkkoa ja voimme oppia paljon ihmisiltä ympäri maailmaa. Pohdimme yhdessä, miten autamme niitä, jotka ovat maailmassa kaikkein heikommassa asemassa.

Musiikki on toinen tärkeä teema. Osa nuorista on leirillä mukana bändissä, joka harjoittelee vierailupäivää ja konfirmaatiota varten. Musiikin harrastaja voi siis ottaa oman soittimensa mukaan. Tarkemmat ohjeet lähetetään hyväksymiskirjeen yhteydessä. Bändiin osallistuminen on vapaaehtoista.

Jokaisella leirillä on mukana kaksi pastoria tai teologia, lähetystyöntekijänä työskennellyt Lähetysseuran työntekijä, muusikko, teologian tai kirkon nuorisotyön opiskelija ja mahdollisesti täysi-ikäinen nuorempi ohjaaja. Lisäksi joka leirillä on mukana 8–12 isosta eli ryhmänohjaajaa.

Leirien osallistujat valitaan hakemusten perusteella. Etusijalla ovat ulkomaantyössä työskennelleiden perheiden nuoret. Rippikoulun päätteeksi vietetään konfirmaatiomessu kurssikeskus Päiväkummussa. Konfirmaatio on leirin viimeisenä päivänä.

Suomen Lähetysseura järjestää vuosittain kaksi rippikoululeiriä kurssikeskus Päiväkummussa Orivedellä. Hakuaika kesän 2020 rippikouluihin on päättynyt. Kesän 2020 leirit pidetään 24.6.–4.7.2020 ja 15.–25.7.2020.

Rippikouluun kuuluu leirijakson lisäksi seurakuntayhteysjakso, joka suoritetaan omassa kotiseurakunnassa. Suorittamisesta tulee olla yhteydessä oman kotiseurakunnan rippikouluista vastaavaan työntekijään.

Lisätietoja:

Rippikoulu- ja nuorisotyöhön liittyvissä asioissa ole yhteydessä Janne Keräseen (janne.keranen@suomenlahetysseura.fi) 12.8-10.11.2019 välisenä aikana.

Jaakko ”Jagr” Niiles (11.11.2019 lähtien)
Rippikoulu- ja nuorisotyön asiantuntija
jaakko.niiles@suomenlahetysseura.fi
puh. 040 635 1157

Kokemuksia rippikoululeiriltä 2019

Jokainen on spessu

”Päiväkummun leirillä on ollut superkivaa. On saanut olla oma itsensä ja kaikkien kanssa on voinut jutella. Haluan sanoa jokaiselle: sä olet spessu!”
Näin sanoo helsinkiläinen Reetta Kautto, joka haluaa pitää kaikkiin leiriläisiin yhteyttä leirin jälkeen.

Reetta osallistui oppituntien keskusteluihin ahkerasti. Hänen mielestään juuri keskustellen oppii asiat parhaiten. Mahtavinta Reetasta ovat kuitenkin vauhdikkaat ja hauskat isosten vetämät iltaohjelmat.


Mielenkiintoisia keskusteluja

”Olen oppinut paljon paitsi uskon asioista myös elämästä yleensä. Leiriläiset keskustelevat innokkaasti ja jakavat kipeitäkin asioita esimerkiksi koulukiusaamisesta.” Näin kertoo turkulainen Artturi ”Aku” Lehtovaara.

Erityisesti Vuorisaarnan opetuksista syntyneet keskustelut olivat hänestä mielenkiintoisia.
”Niissä pohdimme, kuinka Jeesuksen opetuksia voisi soveltaa omaan elämään.”

Rento tunnelma ja uudet ystävät ovat saaneet pojan viihtymään nopeasti.

Monet leiriläisistä harrastavat musiikkia. Aku soittaa oboeta ja pianoa sekä jonkin verran kitaraa ja rumpuja.
”Täällä on monia samankaltaisia nuoria ja leirin bändi on mahtava.”

Aku kehuu leirin isosjoukkoa.
”He ovat parhaita. Haluan olla mukana rakentamassa yhtä kivaa leiriä nuoremmille kuin mitä minulla on ollut.”


Vuoden parasta aikaa

”Leiri on ollut vuoden parasta aikaa, aivan huippua. Tulin tänne yksin, mutta olen tutustunut moniin kivoihin ihmisiin”, tuusulalainen Erin Laakso kertoo.

Hänestä parasta leirillä ovat uudet ystävät sekä iltojen riihiskirkot, joissa lauletaan, tunnelmoidaan ja kuunnellaan isosten puheita. Oppitunnitkin ovat yllättävän kivoja ja mielenkiintoisia.

”Uskoni on täällä vahvistunut. Uskon yhteys arkeen on auennut uudella tavalla. Esimerkiksi se, mitä anteeksiantaminen käytännössä tarkoittaa” Erin pohtii.