Vuonna 2020 oli tarkoitus juhlia näyttävästi Namibian-työn 150-vuotisjuhlavuotta, mutta vuoden alussa alkanut koronpandemia muutti kaikki suunnitelmat ja pakotti sekä Lähetysseuran että sen yhteistyökumppanit etsimään ratkaisuja selvitä ihan uudenlaisessa ja odottamattomassa tilanteessa.
Samalla kun pandemia johti talouden heikkenemiseen sekä henkilöstön lomauttamisiin ja irtisanomisiin kotimaassa, kristillisen sanoman, diakoniatyön ja katastrofiavun tarve työalueilla kasvoi. Tulojen väheneminen johti ankariin säästötoimiin, ja samaan aikaan niiden kanssa Lähetysseurassa toteutettiin organisaatiomuutos ulkomaantoiminnoissa sekä hallinto- ja talousosastoilla. Suurin osa Lähetysseuran ulkomaantyöntekijöistä kutsuttiin Suomeen ja etätyötä tekivät myös kotimaantyöntekijät.
Koronavuosi kuitenkin myös opetti paljon. Kokouksia ja keskusteluja niin seurakuntien kuin ulkomaisten kumppaneiden kanssa järjestettiin etäyhteyksin. Työtä kehittyvissä maissa ja hankkeissa järjestettiin uusiksi nopealla aikataululla. Kotimaassakin koulutukset ja tapahtumat siirtyivät verkkoon, ja vuoden aikana syntyi paljon etäkäyttöön sopivia verkkomateriaaleja.
Ensimmäistä kertaa Lähetysseuran historiassa Lähetysjuhlia ei voitu järjestää normaaliin tapaan, vaan ne siirrettiin radioon. Hyvä puoli oli se, että radion kautta pystyttiin tavoittamaan uusia yleisöjä. Myös Kauneimmat Joululaulut -tilaisuudet siirtyivät verkkoon. Ne saivat mukavasti katsojia, mutta keräystulos jäi noin puoleen normaalista.
Tukea koronapandemiasta selviytymiseen
Lähetysseura ohjasi niin kirkollisen työn kuin kehitysyhteistyön varoja siihen, että yhteistyökumppanit selviäisivät pandemian aiheuttamista haasteista. Monet kumppanikirkot pystyivät siirtämään hartaus- ja jumalanpalveluselämäänsä verkkoon yhteisönsä tukemiseksi. Kehitysyhteistyöhön sisältyi jo ennestään muun muassa terveys- ja hygieniatyötä, toimeentulolähteiden kehittämistä sekä ruokaturvan parantamista, jotka tarjosivat suoraan ratkaisuja pandemian aiheuttamiin ongelmiin.
Myös katastrofityössä koronapandemian seuraukset korostuivat. Koronahankkeet keskittyivät lääketieteelliseen hoitoon, koronaviestintään eri medioiden välityksellä, ruoka- ja hygieniatarvikkeiden jakamiseen sekä psykososiaaliseen tukeen. Lähetysseuran katastrofiavusta hyötyi suoraan yli satatuhatta ihmistä.
Ensimmäistä kertaa rahoitusta EU:lta
Vuonna 2020 Lähetysseura työskenteli 99 kumppanin kanssa. Ne ovat lähinnä eri maiden kirkkoja sekä kansainvälisiä ja kansallisia järjestöjä. Kansainvälisistä verkostoista tärkeimpiä ovat Kirkkojen maailmanneuvosto, Luterilainen maailmanliitto sekä kirkkojen kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun verkosto ACT-allianssi.
Lähetysseura aloitti Luterilaisen maailmanliiton maaohjelman kanssa uuden ulkoministeriörahoitteisen ilmastohankkeen Etiopiassa. Etiopiassa alkoi myös uusi psykososiaaliseen tukeen keskittyvä rauhanhanke. Uusia kumppanuuksia solmittiin myös muun muassa Kambodžassa ja Angolassa.
Merkittävä avaus oli ensimmäistä kertaa EU-rahoituksella tuettava ihmisoikeushanke Nepalissa yhteistyössä Luterilaisen maailmanliiton ja kahden muun järjestön kanssa.
Yhteistyö päättyi puolestaan muun muassa Botswanassa Thuson vammaiskeskuksen, Etelä-Afrikassa Kwa-Zulu Natalin kristillisen neuvoston, Nepalissa TEACH-järjestön ja Boliviassa kaivosalueiden lasten etujärjestö Ceprominin kanssa. Myös hankeyhteistyö Viron luterilaisen kirkon kanssa päättyi vuoden 2020 lopussa.
Talous
Lähetysseuran toimintaa rahoittavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat, kristilliset järjestöt, ulkoministeriö sekä yksityiset ihmiset.
Lähetysseuran tulot 2020 olivat 27,6 miljoonaa euroa. Seurakunnista tulevaa tuloa tästä oli yhteensä 10,3 miljoonaa. Koronapandemiasta huolimatta seurakuntien talousarvioavustukset nousivat edelliseen vuoteen verrattuna hieman. Sen sijaan toiminnan pysähtyminen aiheutti merkittävän laskun seurakuntien vapaaehtoisen kannatuksen osalta, kun tapahtumia ei voitu järjestää eikä kolehteja kerätä normaaliin tapaan.
Ulkoministeriön avustusta kehitysyhteistyöhön Lähetysseura sai 6,4 miljoonaa ja rauhantyöhön 2,5 miljoonaa euroa.
Lähetysseuran menot olivat 28 miljoonaa euroa. Tästä 16,9 miljoonaa käytettiin ulkomaiseen työhön, 8,1 miljoonaa kotimaiseen työhön ja 3 miljoonaa yleis-, talous- ja henkilöstöhallintoon.
Lähetysseuran vuoden 2020 tulos jäi 389 000 euroa alijäämäiseksi. Lähetysseuran tase säilyi kuitenkin edelleen vahvana. Koronatilanteen odotetaan vaikuttavan talouteen myös tänä vuonna.
Vuoden 2020 lopussa Lähetysseuran palveluksessa oli 188 työntekijää. Lisäksi Lähetysseuran tukemissa hankkeissa lähes 30 maassa työskenteli noin 900 paikallista työntekijää.
Lähetysseuran vuosikokous käsittelee Lähetysseuran 2020 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 12.6.2021.
Tutustu toimintakertomukseemme