Kolumbian konflikti on viimeisen 50 vuoden ajan rapauttanut yhteiskuntaa. Ajan saatossa kaikkiaan neljä miljoonaa ihmistä, kymmenen prosenttia väestöstä, on joutunut jättämään kotinsa väkivallan pelossa. YK on määritellyt Kolumbian tilanteen yhdeksi maailman pahimmista humanitaarisista kriiseistä. ”Kolumbian konflikti on ylittänyt kaikki julmuuden rajat”, Luterilaisen maailmanliiton Kolumbian maajohtaja Silvio Schneider totesi Lähetysseurassa tänään pidetyssä lehdistötilaisuudessa.
Venezuelaan rajautuva Arauca, jossa Luterilainen maailmanliitto työskentelee, on yksi Kolumbian väkivaltaisimmista maakunnista. Araucassa siviilit ovat monen tulen välissä: väkivaltaan syyllistyvät maan hallituksen joukot, puolisotilaalliset joukot, hallitusta vastustavat aseelliset vastarintajärjestöt ja huumekartellin jäsenet. Ongelman syvyyttä lisää rankaisemattomuuden kulttuuri. Maassa voi tappaa – ja tapetaan – ilman seuraamuksia. Tekoja ei selvitetä, eivätkä syylliset joudu vastuuseen. Maan aseellisesta konfliktista kärsivät eniten maan hiljaiset, kuten pienviljelijät, naiset, lapset, vanhukset ja alkuperäiskansat.
”Mediahiljaisuus ei tarkoita, että tilanne olisi muuttunut parempaan. Väkivalta on yhtä yleistä kuin aikaisemminkin, etenkin nyt lokakuun kunnallisvaalien kynnyksellä. Kolumbiassa eletään plomokratiassa eli luotikratiassa”, Schneider toteaa.
Konflikti vaikuttaa eniten lapsiin ja nuoriin
Kolumbiassa lapsia värvätään kapinallisten riveihin yhä nuorempina, alle 12 vuoden ikäisinä. Lapset pakotetaan osallistumaan taisteluihin, minkä lisäksi heitä käytetään usein seksuaalisesti hyväksi. Monet perheet jättävät kotinsa paetakseen värvääjiä.
”Nuoret pojat ja tytöt joko oppivat tappamaan tai he tulevat tapetuiksi. Suurin haaste maan hallitukselle on luoda näille nuorille työpaikkoja”, Schneider toteaa.
Rauha kaukainen ajatus
Schneider esitteli lehdistölle useiden kansainvälisten järjestöjen yhdessä koostamaa kannanottoa Kolumbian aseellisesta konfliktista johtuvasta kriisistä. Myös kehitystä parempaan on tapahtunut.
”Edellinen presidentti Alvaro Uribe vähätteli kriisiä ja kielsi koko sotilaallista konfliktia olemassaolon. Uuden presidentin Juan Manuel Santosin virkakaudella konflikti on virallisesti tunnustettu, ja tämä auttaa uhreja hakemaan korvauksia. Myös kansalaisyhteiskunta on hieman paremmassa asemassa kuin ennen, mutta tie rauhaan on pitkä ja kivinen. En näe sille mahdollisuuksia pitkään aikaan”, Schneider sanoo.
Suomen Lähetysseura tukee viittä kolumbialaista kansalaisjärjestöä Luterilaisen maailmanliiton kautta. Nämä järjestöt keräävät tietoa ihmisoikeusloukkauksista, pyrkivät estämään katoamisia, tarjoavat suojaa ja tukea uhkailujen ja väkivallan kohteiksi joutuneille ja tiedottavat tapauksista eteenpäin.
Suomen Lähetysseura 13.9.2011
