”Usein hyvin pienet ja yksinkertaiset asiat ovat kaikkein merkityksellisimpiä. Joulun tunnun voivat tuoda vaikkapa traditiot – se että tehdään jotain samalla tavalla kuin ennenkin. Kauneimmat Joululaulut voi olla yksi tällainen traditio”, arkkipiispa Kari Mäkinen ajattelee. Arkkipiispa on Suomen Lähetysseuran ja luterilaisten seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tapahtuman suojelija.
Mäkisen mukaan Kauneimmat Joululaulut on kirkon näkökulmasta iso kokonaisuus, jonka merkitys liittyy paitsi lähetystyöhön, myös siihen, millä tavalla kirkko on olemassa ihmisten maailmassa ja miten joulun sanoma ja sisällöt eletään läpi.
”Monenlaiset elämän vaikeudet saattavat tiivistyä juhla-aikana, mutta on tärkeää, että joulun vietto ei olisi suoritus. On hienoa, jos ihmisillä on mahdollisuus muistaa toisiaan lahjoilla, mutta joulun arvoa ei mitata kulutusmittareilla. Monelle syvin toive on saada olla rauhassa ja levätä. Toivottavaa olisi, että jokainen voisi löytää sellaisen tavan elää yhteistä juhlaa, joka hänelle on sillä hetkellä mahdollista”, Mäkinen sanoo.
Yhdessälaulaminen on helppoa
Kauneimmat Joululaulut -tapahtuman suosion syyksi Mäkinen arvelee, että se osuu johonkin sellaiseen, joka liittyy luontevasti ihmisten mielenmaisemaan. Se ikään kuin nousee ihmisten omista tarpeista. Kaiken arkisen kohinan ja jouluvalmisteluiden keskellä se tarjoaa jotain toisenlaista.
Laulaminen on hänestä luonteva tapa osallistua tradition jatkamiseen. Se on myös yhdistävä asia, johon on helppo liittyä mukaan ilman korkeaa kynnystä.
”Minut on aikanaan koulussa luokiteltu kutosen laulajaksi – eikä siitä sen enempää – mutta Kauneimmissa Joululauluissa minunkin on helppo yhtyä lauluun. Siinä toteutuu kristinuskon ytimessä oleva ajatus, että kyse ei tässäkään ole suorituksesta. Siinä ei mitata, kuinka hyvin kukin osaa laulaa, vaan voin hyvillä mielin yhtyä yhteiseen lauluun. Sen takia minullakin on ollut siellä hauska olla”, Mäkinen toteaa.
”Tämä on merkittävä tapahtuma myös seurakunnille. Tässä joulun keskeistä sanomaa lähestytään yhdessä musiikin, laulamisen ja perinteen keinoin. Ihmiset eivät ole koolla kohteina vaan subjekteina, ilmaisemassa yhteistä uskon perintöämme sillä tavalla kuin kukin mielessään siihen liittyy.”
Kari Mäkisen omat suosikkijoululaulut ovat samat kuin useimmilla muillakin suomalaisilla: Sylvian joululaulu ja Maa on niin kaunis. Hän uskoo, että niissä vetoavaa on tietty melankolia, kaipuun tuntu. Sylvian joululaulu kertoo yksinäisyydestä, mutta myös siitä, miten mieli kuitenkin tarttuu johonkin hyvään.
Mäkisen mielestä joululauluja tai niiden suosiota ei tarvitse analysoida älyllisesti tai opillisesti. Niiden avulla heittäydytään kokemukseen ja tunteeseen. Hän näkee merkittävänä myös niiden tehtävän perinteiden siirtämisessä. Joululaulut kertovat siitä, miten ihmiset ovat vuosisatojen aikana joulun eläneet.
Joulun sanoma on maailmanlaaja
Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksissa pidetään esillä lähetystyötä. Joulu ja lähetystyö liittyvät Mäkisen mukaan luontevasti yhteen.
”Siitähän meidän koko uskossa on kyse, että Jumala syntyi ihmiseksi. Se on se kirkon viesti, jota kirkko kantaa ja on lähetetty kantamaan tässä maailmassa. Jumalan ihmiseksi tulo pienuuteen ja köyhyyteen kääntää inhimillisiä arvojärjestyksiä jatkuvasti nurinpäin ja velvoittaa meitä näkemään ne ihmiset, jotka tässä maailmassa tarvitsevat meitä. Kristinuskon perspektiivi on maailmanlaaja, siinä ei ole eroa kotimaan ja ulkomaiden välillä.”
Kauneimpien Joululaulujen teemana tänä vuonna on kehitysmaiden vammaiset lapset. Viime vuonna arkkipiispa tutustui Suomen Lähetysseuran toimintaan Etiopiassa ja vieraili mm. Hosainan kuurojenkoulussa.
”Oppilaiden tarinat olivat puhuttelevia. Näin sen merkityksen, mikä koululla on kuuroille ja miten kirkko on niiden ihmisten rinnalla, joitten on kaikkein vaikeinta löytää oma paikkansa yhteiskunnassa – ihmisten, jotka erityisesti tarvitsevat sitä, että heidän ihmisarvonsa ja koko ihmisyytensä tulee tunnustetuksi.”
”Kauneimmat Joululaulut on meille mahdollisuus olla mukana tässä.”
Teksti Kirsi Elo
