Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ovat vahvistaneet kriittistä keskustelua talouskasvusta ja bruttokansantuotteesta hyvinvoinnin mittarina.[i] Suomen Lähetysseuran taloudellisen oikeudenmukaisuuden asiantuntija Niko Humalisto analysoi aiheesta käytävää globaalia Twitter-keskustelua[ii] ja toivoo aiheen jalkautuvan Suomeen, jossa taloudellisen toiminnan materiaalinen jalanjälki on valtava.
– Keskustelu tulevaisuuden taloudesta rakentuu yhtäältä erilaisten positiivisten mahdollisuuksien ympärille, joita ilmastonmuutoksen ja sosiaalisen epätasa-arvon torjuminen avaa. Esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteet ja EU:n edistämä kiertotalousmalli saavat huomiota konkreettisina aloitteina. Toisaalta keskusteluja leimaa kriittinen kysymys siitä, voiko nykyinen kapitalistinen talousjärjestelmä jakaa varallisuutta tai luonnonresursseja oikeudenmukaisemmin vai tarvitaanko kokonaan toisenlainen malli. Kolmanneksi keskustelussa korostuvat uhkakuvat: ylikansoittuminen ja sukupuutot sekä yksilön oma suhde ylikuluttamiseen, Humalisto kertoo.
– Sen sijaan konkreettisia tavoitteita ja BKT:lle vaihtoehtoisia mittareita ei keskustelussa juurikaan tule esiin. Konkreettisia ratkaisuja kuitenkin tarvitaan kiireellä. Esimerkiksi tuore BIOSin analyysi kertoo, että suomalaisten materiaalin kulutus kuuluu Euroopan korkeimpiin ja talousmallimme tuottaa heikosti arvoa suhteessa kulutettuihin luonnonvaroihin. Meillä on edessä valtavat, muuta Eurooppaa suuremmat haasteet siinä, miten irrotamme talouskasvun luonnonvarojen kulutuksen kasvusta, Humalisto sanoo.
Myös Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme tutustui Humaliston Twitter-analyysiin ja kommentoi aihetta:
– Alkaa olla yhä selvempää, että globaali markkinatalousjärjestelmä ei kykene ratkaisemaan omia ongelmiaan: luonnonvarojen ylikulutusta ja taloudellista epätasa-arvoa. Nämä ongelmat eivät ratkea pelkästään yritysten ja kuluttaja-kansalaisten vapaaehtoisilla toimilla. Hyvinvointi syntyy liiaksi luonnonresurssien kustannuksella ja vauraus kertyy yhä harvempien käsiin. Verotuksen ja muun taloudellisen ohjauksen pitää siirtyä kohti ekologisen haitan verottamista ja mekanismeja, joiden kautta vaurautta jaetaan nykyistä tasaisemmin. Tämän tueksi tarvitaan käyttöön uusia mittareita, Halme sanoo.
SuomiAreenalla keskustellaan planeetalle mahtuvan talouden mittaamisesta
Konkreettisia ratkaisuja maapallon kantokyvyn huomioivan talouden mittaamiseen pohditaan SuomiAreenan Planeetalle mahtuva talous: Se muuttuu, mitä mitataan -keskustelussa 18.7. klo 10-11 Eetunaukion lavalla. Merja Mähkän juontamassa keskustelussa ovat mukana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme, tutkijatohtori ja Suomen Lähetysseuran asiantuntija Niko Humalisto, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Atrian kiertotalousliiketoiminnan kehittäjä Teija Paavola, veteraanipoliitikko Pertti Salolainen sekä tuore ylioppilas Elma Nevala. Tilaisuuden järjestävät Suomen Lähetysseura, Aalto-yliopiston New Global -tutkimushanke ja Suomen luonnonsuojeluliitto.
Lue koko analyysi: Mitä Twitter kertoo tulevaisuuden taloudesta.
Lisätietoja analyysistä ja keskustelutilaisuudesta:
Suomen Lähetysseuran taloudellisen oikeudenmukaisuuden asiantuntija FT Niko Humalisto, niko.humalisto@suomenlahetysseura.fi , puh. 040 7574 036.
[i] Esimerkiksi Euroopan unionin politiikka ohjaa kohti talouskasvua, joka ei lisäisi raaka-aineiden kulutusta. Samalla EU edistää bruttokansantuotteelle vaihtoehtoisten kehityksen mittarien soveltamista päätöksenteossa.
[ii] Analyysin aineistona käytettiin kaikkia yhden vuoden aikana maailmassa julkaistuja twiittejä (n= 5396), jotka sisältävät hashtagit #BeyondGDP ja #Postgrowth (ulossulkien #Degrowth). Datankeruumetodina oli Digital Methods Initiativen-Twitter Capture and Analysis Toolkit ja aineistoa tarkasteltiin klusteri- sekä tredisana-analyysin avulla. Lue koko analyysi täältä.
