Viime vuonna Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Uudessa tilanteessa tarvitaan oppeja kulttuurien kohtaamisesta ja kriisitilanteista tulevien ihmisten tukemisesta. Suomen Lähetysseura kouluttaa seurakuntien työntekijöitä ja vapaaehtoisia turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen ja tulijoiden tukemiseen.
Suomalaisilla ystävillä on suuri merkitys maahanmuuttajien kotoutumisessa uuteen maahan.
– Maahanmuuttajien haasteena on erityisesti vaikean kielemme oppiminen. Myös ilmastomme, kansanluonteemme ja kulttuurimme voivat tuntua vierailta, sanoo Lähetysseuran monikulttuurisuustyön asiantuntija Kirsti Kosonen.
Lähetysseuran Ystävänä maahanmuuttajalle -koulutus rohkaisee seurakuntien vapaaehtoisia toimimaan maahanmuuttajien ystävänä. Suomalaiset ystävät voivat tutustuttaa maahanmuuttajaa paikkakuntaan ja auttaa vaikka papereiden täyttämisessä. Ystävyys perustuu tasavertaisuuteen: kummallakin on annettavaa toiselle.
– Voi tehdä yhdessä kaikkea sellaista, mikä itsestä tuntuu hauskalta ja mikä ystävää kiinnostaa. Voimme viedä ystävämme tutustumaan omiin harrastuksiimme, Kosonen kertoo.
Turvapaikanhakijoiden halu kotoutua on Kososen mukaan vahva.
– Olen kuullut useiden Syyriasta ja Irakista tulleiden turvapaikanhakijoiden sanovan, että he haluaisivat mahdollisimman nopeasti saada töitä ja siten hyödyttää heidät vastaanottanutta Suomea. Monet ovat myös puhuneet halusta tutustua suomalaisiin ja saada suomalaisia ystäviä.
Ystävänä maahanmuuttajalle -koulutuksissa on ollut osanottajia lähes 30 seurakunnasta. Koulutuksen käytyään osallistujat ovat voineet ilmoittautua seurakuntansa ystäväverkostoon. Monissa seurakunnissa on saatu koulutuksen kautta vapaaehtoisia vastaanottokeskuksiin.
Katastrofityön oppeja voidaan hyödyntää turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa
Lähetysseuran Hyvää turvaa -koulutuksessa hyödynnetään katastrofityön periaatteita suurten ihmismäärien majoittamisesta ja poikkeusolosuhteissa elävien ihmisten hyvinvoinnin parantamisesta. Koulutuksessa käydään läpi psykososiaalisen tuen mallia, jonka mukaan esimerkiksi Nepalissa annettiin kriisiapua maanjäristysten jälkeen.
– Psykososiaalisen tuen mallissa huomio on turvallisuudessa, kehityksessä ja osallisuudessa. Tavoitteena on, että tulijat oppivat toimimaan uudessa ympäristössään itsenäisesti ja että heillä on mahdollisuus osallistua pelkkänä auttamisen kohteena olemisen sijaan, sanoo Hyvää turvaa -kouluttaja ja Lähetysseuran katastrofityön koordinaattori Timo Frilander.
– Esimerkiksi sen sijaan, että veisimme turvapaikanhakijoille ruokaa, voimme näyttää heille lähimmän ruokakaupan ja siellä asioinnin. Lisäksi voimme kokata yhdessä, Frilander sanoo.
Koulutuksessa opastetaan myös turvapaikanhakijoiden majoituksesta kiinnostuneita seurakuntia. Majoituksessa tulisi huomioida esimerkiksi saniteettitilojen riittävyys. Koulutukseen kuuluu myös katsaus maailman ja Euroopan pakolaistilanteeseen ja pakolaisuuden taustalla oleviin konflikteihin.
Hyvää turvaa -koulutus on pidetty jo kymmenessä seurakunnassa, joista osa on ortodoksiseurakuntia.
– Jokaisen koulutuksen lopussa keskustemme siitä, miten seurakunnat ottavat koulutuksessa opitut asiat käyttöönsä. Tulevaisuudessa pyrimme keräämään seurakuntien kokemuksia turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Koettuja onnistumisia ja ongelmia voi sitten jakaa seuraavissa koulutuksissa, kertoo Frilander.
Teksti: Minna Havunen
