Suomen Lähetysseuran syksyinen Ääni äänettömille -kampanja sai päätöksensä ihmisoikeuksien päivän aattona 9.12., kun vetoomus dalitien oikeuksien puolesta luovutettiin kehitysministeri Heidi Hautalalle. 6170 nimeä keränneessä vetoomuksessa pyydetään Suomea pitämään dalitien ihmisoikeudet johdonmukaisesti esillä Nepalin valtion kanssa käytävissä keskusteluissa.
Ääni äänettömille -vetoomus oli osa Lähetysseuran Nepalin daliteihin keskittyvää Tasaus-kampanjaa. Se alkoi syyspäiväntasauksen alla 21. syyskuuta 2011, jolloin siihen olivat liittyneet Pekka Haavisto, Annika Saarikko, Yona, Maija Vilkkumaa, Anna Puu ja Erin. Nämä julkisuuden henkilöt antoivat äänensä äänettömille lahjoittamalla oman Facebook-profiilinsa viikoksi Nepalin dalitien käyttöön. Vetoomuksen allekirjoitti 72 tunnissa yli 5000 ihmistä, ja lukuisat Facebook-käyttäjät antoivat hekin äänensä äänettömille.
”Vauhti, jolla allekirjoituksia saatiin, osoittaa, että kysymys koetaan hyvin tärkeäksi”, sanoi Lähetysseuran ulkomaantyön johtaja Rolf Steffansson vetoomusta luovuttaessaan.
Juuri Nepalista palannut Hautala tunsi dalitien tilanteen hyvin ja kiitteli tahoja, jotka toivat asian hänen tietoisuuteensa syksyn aikana. Hautala oli vieraillut matkallaan myös dalit-kylässä, jossa hän oli kokeillut dalit-naisen vesikuorman kantamista. Moni dalit-nainen elää yhteiskunnassa kaksinkertaisen taakan alla – he kokevat syrjintää sekä sukupuolensa että kastinsa vuoksi.
Helposti syrjäytyvät ryhmään mukaan kehityspoliittiseen ohjelmaan
Hautalan mukaan ihmisoikeusnäkökulma ja helposti syrjäytyvät ryhmät tulevat olemaan esillä tulevassa kehityspoliittisessa ohjelmassa.
”Vetoomus oli taas hyvä muistutus tästä valtavan suuresta äänettömien ryhmästä”, Hautala kiitti.
Kastiin perustuva syrjintä on yksi suurimpia ihmisoikeusongelmia maailmassa: se koskee noin 260 miljoonaa ihmistä. Dalitit asuvat pääasiassa Intiassa, Nepalissa, Bangladeshissa, Pakistanissa ja Sri Lankassa. Kastilaitos on virallisesti kumottu, mutta käytännössä se elää yhä vahvana. Dalitien ihmisoikeudet jäävät usein kokonaan toteutumatta. He elävät koko elämänsä järjestelmällisen syrjinnän kohteena. Yhteiskuntaan sitkeästi juurtunut ajatus eriarvoisuuden luonnollisuudesta jättää heidät
usein ilman koulutusta, terveydenhuoltoa ja ihmisarvoa.
Lähetysseuran suositukset ulkoministeriölle
Vetoomuksen lisäksi Lähetysseura jätti ulkoministeriölle useita toimenpidesuosituksia dalitien ihmisoikeuksien huomioimiseksi Suomen ulkopolitiikassa:
• Tuleva kehityspoliittinen ohjelma huomioi Etelä-Aasiassa ja muualla maailmassa elävät dalitit yhtenä haavoittuvimmista ihmisryhmistä.
• Suomi nostaa kastiin perustuvan syrjinnän esiin kahdenvälisissä poliittisissa keskusteluissa korostaen dalitien ihmisoikeuksia ja heidän oikeuksiaan koskevan lainsäädännön toimeenpanoa. Suomi tukee Nepalin hallitusta kastiin perustuvan syrjinnän poistamiseen tähtäävän kansallisen toimintaohjelman luomisessa ja toimeenpanemisessa.
• Kastiin perustuva syrjintä ja dalitien ihmisoikeudet huomioidaan kehitysrahoituspäätöksissä ja Suomen valtion myöntämä tuki Nepalille sekä rahoitetut hankkeet arvioidaan säännöllisesti myös siitä näkökulmasta miten ne edistävät dalitien oikeuksien toteutumista.
• Suomi tukee aktiivisesti YK:n periaatteita ja linjauksia kastiperäisen syrjinnän poistamiseksi ja toimeenpanee niihin liittyviä suosituksia.
• Suomi toimii aloitteellisesti Euroopan unionin roolin ja politiikan vahvistamiseksi kastiin perustuvan syrjinnän poistamisessa. Suomi mm. vaikuttaa, että EU:n maastrategioissa huomioidaan kastiin perustuvan syrjinnän poistaminen.
• Suomi varmistaa, että kastiin perustuvan syrjinnän poistaminen huomioidaan johdonmukaisesti kaikilla politiikan sektoreilla, sekä kansallisesti että Euroopan unionin toiminnassa.
• Suomi varmistaa, että Intiassa, Nepalissa, Sri Lankassa, Bangladeshissa ja Pakistanissa työskentelevien yritysten vastuulliseen toimintaan sisältyy kastilaitoksen ja työntekijöidensä kastiaseman riittävä tunteminen.
Suomen Lähetysseura 12.12.2011
