Dr. Ehab al-Kharrad on flunssainen, mutta jaksaa silti hymyillä. Hän on egyptiläinen arabikristitty, psykiatri, lääkäri ja ihmisoikeusaktivisti. Hän on vierailevana puhujana seminaarissa, jonka aiheena ovat vaikuttamistyö sekä Lähi-idän ja Pohjois- Afrikan alueen kristittyjen ihmisoikeudet.
Hän toteaa kristityllä vähemmistöllä olevan uskonvapauden Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. ”Halutessamme meillä on oikeus vaihtaa uskontoa tai olla uskomatta. Monelle muulle se ei ole mahdollista – heillä ei ole uskonnonvapautta.”
Dr. Ehabin tausta on kristillisessä huumevieroitustyössä Kairossa. Hän on paitsi ihmisoikeusaktivisti, myös YK:n HIV/AIDS ohjelman vanhempi neuvonantaja arabimaiden alueella. Psykiatrina hän tuntee myös perheväkivallan. Egyptissä 85% alueen naisista on hänen mukaansa itsekin sitä mieltä, että miehellä on oikeus hakata vaimoaan. Dr. Ehab oli aktiivisesti mukana arabikevään tapahtumissa Egyptissä, joka huipentui presidentti Mubarakin luopumiseen vallasta. Leipä, vapaus ja ihmisarvot oli kevään vallankumouksen tunnuslause, eikä se Dr. Ehabin mukaan ole väistynyt ihmisten huulilta.
”Koko Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella ihmiset ovat havahtuneet vaatimaan oikeuksiaan. He haluavat kuulua valitsemiinsa ammattiliittoihin ja poliittisiin puolueisiin perinteisten perheen ja klaanin lisäksi. Sosiaalinen media on voimaannuttanut heidät; he tietävät, että heillä kaikilla – myös nuorilla ja työttömillä – on ääni, jonka kansainvälinen yhteisökin kuulee”, hän sanoo.
Dr. Ehab mainitsee Khaled Saeedin tapauksen alkuna Egyptin vallankumoukselle. Riippumatta uskonnollisesta taustasta ihmiset identifioivat itsensä tuohon 28-vuotiaaseen nuorukaiseen, joka kuoli joudutuaan poliisin hakkaamaksi.
”Uhrin kuva ja tapauksen kulku levisi kännykkävideoiden avulla sosiaalisen median kautta nopeasti. Sekä muslimien että kristittyjen raivo oli käsin kosketeltavaa; jokainen meistä ajatteli, että voin itse olla seuraava Khalid Saeed. Systeemin olisi pitänyt suojella häntä, mutta Khalidista tulikin sen uhri. Hän antoi vallankumoukselle kasvot, Dr. Ehab muistelee.
”Tapaus sai liikaa huomiota, jotta se olisi voitu jättää käsittelemättä ja syyllisiksi todetut kaksi poliisia saivat seitsemän vuoden tuomion. Ihmisoikeusjärjestöt katsoivat sen kuitenkin olevan liian lyhyt.”
Kristitty ihmisoikeusaktivisti ehdolla vaaleissa
Dr. Ehab on ehdolla Egyptin tulevissa vaaleissa. Hän sanoo, että kristittynä vaikuttajana se on hänen velvollisuutensa.
”On tarjottava vaihtoehto fundamentalisteille ja sekulaareille ehdokkaille, jotka helposti täyttävät valtatyhjiön. Satelliittitelevisio ja sosiaalinen media ovat Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella voimakkaita mielikuvan luojia, ja on tärkeää, että myös kristityt ovat siellä näkyvästi esillä. Haluamme maahan uuden perustuslain, joka takaa ihmisille uskonnonvapauden ja poistaa syrjinnän. Uskonnonvapaus on osa YK:n ihmisoikeusjulistusta.”
”Se miten vaalit ja demokratia toteutuvat Egyptissä, tulee olemaan mallina monelle muulle arabivaltiolle. Kirkot ovat olleet rohkeampia ja äänekkäämpiä kevään vallankumouksen jälkeen, mutta samalla pelkään, että väkivalta saattaa vielä riistäytyä käsistä”, Dr. Ehab sanoo.
Suomen Lähetysseura mukana vaikuttamistyössä
Middle East Concernin (MEC) tehtävänä on tukea Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueella niitä, joita vainotaan siksi, että he ovat kristittyjä tai ovat kääntyneet kristityiksi. Viime vuonna MEC käsitteli yli 400 tapausta, joista 211 tapauksessa oli todistettavasti kyse uskonvapauden loukkauksesta. Huomattavin muutos alueen ihmisoikeuksien loukkauksissa on MECin mukaan ollut se, että suurimmassa osassa tapauksista asialla on valtio ja ääriryhmien osuus tapauksissa on kasvava. Positiivista kehitystä sen sijaan on tapahtunut esimerkiksi kristillisten kirkkojen rekisteröitymisen helpottumisena joissakin maissa. Positiivista on myös se, että yhä useampi tapaus tulee esiin kansalaisaktiivisuuden ja median kehityksen ansiosta.
MECin vaikuttamistyö kohdistuu poliittisiin päättäjiin ja vaikuttajiin. Tavoitteena on saada aikaan muutos niiden maiden lainsäädäntöön, joissa uskonnollista vainoa ja ihmisoikeusloukkausia esiintyy. Yksittäisten tapausten tuominen kansainvälisen yhteisön tietoisuuteen ja painostusryhmien organisoiminen on myös tapa vaikuttaa. Suomessakin esillä olleen iranilaispastorin Yousef Nadarkhanin tapaus on siitä yksi esimerkki. Arkkipiispa Kari Mäkinen vetosi hänen puolestaan, samoin kuin Lähetysseuran johtaja Seppo Rissanen sekä monet kirkolliset ja poliittiset vaikuttajat ympäri maailman.
MEC organisoi myös rukous – ja tukiryhmiä ympäri maailmaa ja järjestää vaikuttamistyön seminaareja. Yksittäiset ihmisetkin voivat osallistua niihin. Tarkoituksena on tietoisuuden lisääminen kansalaisyhteiskunnassa, jotta jokainen voi omalta osaltaan olla mukana vaikuttamassa asioihin. Vaikuttamistyössä mukana olevat maat eivät myöskään ole pelkästään pohjoisen pallonpuoliskon alueella. Latinalaisen Amerikan maissa on kasvava innostus sorrettujen ja vainottujen auttamiseen johtuen maanosan omasta historiasta ja siellä vaikuttavasta vapautuksen teologiasta. Myös Aasian ja Afrikan maiden kirkkojen ja ihmisten ääni on voimistuva. Ihmisoikeudet ovat maailmanlaajuinen asia, joka voi toimia myös yhdistävänä tekijänä pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon välillä.
Lähetysseuran yhteistyöjärjestö SAT7:n rooli vaikuttamistyössä on myös merkittävä. Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueella kristillisen satelliitti-TV:n lähetykset tavoittavat noin 20 miljoonaa katsojaa.
Suomessa vietetään vainotun seurakunnan rukouspäivää marraskuun 13. pvä.
Sirpa Rissanen, Suomen Lähetysseuran työaluetiedottaja
Kirjoittaja osallistui vaikuttamistyötä ja kristittyjen ihmisoikeuksia koskevaan seminaariin.
