Maailman kristittyjen parissa on tapahtunut historiallinen muutos, kun enemmistö kristityistä asuu nykyään Afrikassa ja Aasiassa. Euroopan hiipuva kristillisyys voi uudistua maahanmuuttajien ansiosta, todettiin seminaarissa, jossa julkaistiin dosentti Risto A. Ahosen kirja ”Maailmanlähetys tienhaarassa”.
-Maailmassa on parhaillaan menossa harvinainen historiallinen murrosvaihe, joka monessa mielessä on ainutlaatuinen, Risto Ahonen aloitti esitelmänsä Lähetyskirkossa 26. syyskuuta.
Ahosen mukaan erityisesti kristinuskon asemassa tapahtuneet muutokset ovat ainutlaatuisia: ns. kristikunnan painopiste on siirtynyt Euroopasta Afrikkaan, jossa kristittyjen määrä on ylittänyt vanhat kristinuskon alueet. Afrikan kirkot ovat kasvaneet varsinkin sen jälkeen, kun afrikkalaiset valtiot itsenäistyivät siirtomaavalloista.
-Siirtomaahallinnon ajan päättyminen poisti kuin tulpan kristinuskon kasvulta, Ahonen toteaa.
Hän näkee kasvuun kaksi syytä: toisaalta länsimainen kontrolli hellitti otteensa kolonisaation loputtua, toisaalta afrikkalaiset kirkot ovat olleet riippumattomia valtajärjestelmästä toisin kuin länsimaissa. Alkuvoimainen dynaaminen kristillisyys etenee siellä, missä sata vuotta sitten ei ollut juurikaan kristittyjä.
Keskukset ja ydinalueet muuttuvat
Kristillisen kirkon kaksituhantisessa historiassa tietyt keskukset ja ydinalueet ovat vaihdelleet. Näihin siirtymiin on monasti liittynyt dramaattisia tapahtumia ja kansojen liikehtimisiä.
-Ydinalueiden vaihtumista voi pitää myönteisenä, sillä mikään kulttuuri ei voi yksin omistaa kristillistä uskoa. Muutoksen voi nähdä myös kulttuurien arvostamisena, sillä jokainen kulttuuri ja kieli ovat sopivia kristinuskon uudeksi keskukseksi.
Usein ajatellaan, että Euroopan uskonnollisen tilanteen muuttuminen ennakoi muidenkin maanosien uskonnollista kehitystä. Ahosen mielestä taantuvat ja jäsenkadosta kärsivät Euroopan kirkot eivät sovi malleiksi muun maailman kirkoille.
– Euroopassa on edelleen paljon kristittyjä, mutta privatisoitumisen takia merkittävä osa uskonnollisuudesta jää yksityiselämän piiriin.
Ahonen pitää länsimaista kulttuuria vielä vahvana, mutta toisaalta se tehnyt erehtyvästä ihmisestä kaiken arviointiperusteen.
-Se on tullut kuuroksi elävän Jumalan puhuttelulle, se ei enää halua eikä jaksa kuulla mitään Kristuksesta.
Risto Ahonen muistuttaa kirkon tarpeesta muutokseen. Enemmistö Eurooppaan tulleista maahanmuuttajista on kristittyjä, ja heillä on paljon annettavaa myös kirkolliseen elämään.
Osallisuus lähetystyöhön on etuoikeus
Taantumisesta huolimatta Euroopan kirkoilla tulee olemaan tärkeä tehtävä maailmassa, jos ne pystyvät sopeutumaan suuriin muutoksiin.
-Olen kirjassani korostanut, että lähetystyö kuuluu kirkon olemukseen ja kristityn identiteettiin. Mitään kirkkoa eikä ketään kristittyä vapauteta tästä kutsumuksesta. Tämä tehtävä ei ole niinkään velvollisuus kuin suuri etuoikeus. Meillä on edelleen oma paikkamme ja kutsumuksemme lähetyksessä. Saamme entistä enemmän uhrata voimiamme siihen.
-Meidän kannattaa iloita kristinuskon uusimmasta kehityksestä, mutta samalla opetella nöyryyttä. Siihen kuuluu rehellisen, totuudenmukaisen kuvan antaminen maailmanlähetyksen nykytilanteesta. Lähetysjärjestöjen rekrytoinnin, tiedotuksen, varainhankinnan, verkostojen rakentamisen ja kansainvälisen yhteistyön piirissä toimivien on hyvä paneutua perusteelliseen opiskeluun.
-Tämä kaikki ei koske vain jotakin lähetystyön aluetta vaan koko kirkkoa. Tässä on kysymys kirkon olemassaolosta ja tulevaisuudesta.
Kirkkojen maailmanneuvosto ottaa johtavan roolin lähetystyössä
Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissanen kertoi esitelmässään Kirkkojen maailmanneuvoston uudesta lähetystyön suunnasta. Sen keskuskomitea hyväksyi syyskuussa uuden lähetysasiakirjan, joka otetaan esille ensi vuonna Koreassa pidettävässä yleiskokouksessa. Myös lähetysjärjestöjen asema muuttuu, kun niillä on mahdollisuus päästä jäseniksi Maailmanlähetyksen ja evankelioimisen komissioon.
-Lähetystyö tulee uudella tavalla esiin kaikkien kirkkojen toiminnassa sen seurauksena, että Kirkkojen maailmanneuvosto on halunnut ottaa uudenlaisen johtavan roolin lähetystyössä, Rissanen totesi.
Rissanen uskoo myös, että etelän ja pohjoisen kirkkojen näkemyserot vähenevät, kun toiminta suunnataan niiden pariin, jotka elävät seurakunnallisen elämän ulkopuolella.
-Jeesus ohjasi puheillaan meidät sinne, missä ihmiset elävät syrjittyinä ja muiden hylkääminä. Nämä syrjityt ryhmät ovat itse asiassa vahvasti lähetystyötä tekeviä.
-Evankeliumin julistaminen ja lähetystyö niiden parissa, jotka eivät Kristusta tunne, ohjaavat meidän huomiomme oikeisiin asioihin. Sitä Kristus meiltä odottaa.
Dosentti Risto A. Ahosen kirjan voi tilata Lähetysseuran Basaarista http://basaari.mission.fi/
Hinta 32,00 euroa
