Uskonnollisia yhteisöjä ravisteltiin kohtaamaan hiv-positiiviset ja aidsia sairastavat. Bangkokissa Aasian ja Tyynenmeren alueen aids-konferenssin alla 18.-19.11. pidetyssä kristittyjen, muslimien, hindujen ja buddhalaisten välisessä kohtaamisessa arvosteltiin voimakkaasti sitä, että yhteiskunnan marginaalissa elävät hiv-positiiviset eivät kiinnosta uskonnollisia toimijoita.
Kansainvälinen työ hiv-epidemian hallitsemiseksi tuottaa tulosta: uusien tartuntojen ja aidsiin kuolleiden määrä on laskussa. Huolestuttavaa on se, että Aasian ja Tyynenmeren alueella uusien infektioiden määrä ei ole vähentynyt vuoden 2008 jälkeen.
Selkeää syytä siihen, miksi tartuntojen määrä on lakannut vähenemästä, ei ole löydetty. Asiassa hiv-tartunnat leviävät ennen kaikkea seksityöläisten, seksuaalivähemmistöjen ja suonensisäisten huumeiden käyttäjien keskuudessa. Panostus hiv-epidemian ehkäisyyn ei kasva toivotulla tavalla, ja hiv-positiivisten hoidon kattavuus on Aasiassa ja Tyynenmeren alueella huomattavasti huonompi kuin esimerkiksi Afrikassa. Monissa maissa lainsäädäntö syrjii yhteiskunnan marginaalissa eläviä ja vaikeuttaa näin hoitoon hakeutumista.
Uskonnolliset yhteisöt kääntäneet selkänsä marginaalissa eläville
Bangkokin kokouksessa nousi esille yhteinen huoli siitä, että uskonnolliset toimijat eivät ole kiinnostuneita yhteiskunnan marginaalissa elävistä, joiden riski saada hiv-tartunta on suuri.
Singaporen metodistikirkon piispa Yap Kim Hao puhui voimakkaasti siitä, miten juutalaisuus, islam ja kristinusko ovat samasta uskonnonhistoriallisesta juuresta nousevina omaksuneet kielteisen käsityksen ihmisen seksuaalisuudesta.
”Seksuaalisuus on kantanut ja kantaa synnin leimaa näissä uskonnoissa”, Yap Kim Hao totesi. ”Siten myös seksiteitse tarttuva hiv kantaa synnin leimaa.”
Hän huomautti, että käsityksen seksuaalisuudesta syntinä on muututtava, ja hiv-positiivisiin ja aidsia sairastaviin pitää suhtautua armahtavasti ja rakkaudella.
Uskonnollisilla yhteisöillä on hyvä mahdollisuus kohdata hiv-positiivisia
”Hiv-työssä on kunkin uskonnon työstettävä sanomaansa siitä, millaista seksuaalietiikkaa ja epidemian ehkäisyä se opettaa”, toteaa konferenssiin osallistunut Lähetysseuran hiv ja aids -työn asiantuntija teologian tohtori Kati Kemppainen.
Kemppaisen mukaan uskonnollisten toimijoiden on ymmärrettävä, että niiden tehtävä on nyt, tässä maailmassa todellisten ongelmien kanssa kamppailevien todellisten ihmisten parissa. Hän huomauttaa myös, että uskonnollisten toimijoiden on huolehdittava siitä, että heidän tietonsa ovat ajan tasalla ja perustuvat tosiasioille eivätkä asenteille. Uskonnollisilta toimijoilta puuttuu usein henkilökohtainen kosketus hiv-positiivisiin.
Esimerkkinä hyvästä kohtaamisesta Kati Kemppainen nostaa esille eteläafrikkalaisen Inerela+:n, jonka toimintaa konferenssissa esitteli järjestön johtaja pastori Phumzile Mabizela. Järjestön toiminta-ajatuksen mukaan uskonnolliset johtajat ovat tärkeitä mielipidevaikuttajia omassa yhteisössään ja jopa kansainvälisesti. Järjestö on kehittänyt kokonaisvaltaisen SAVE-työkalun, jossa annetaan ohjeita hiv-tartunnan saaneelle sekä terveyden että yhteiskunnallisen tilanteen kannalta.
”On muistettava myös, että emme puhu hivin uhreista tai taudista kärsijöistä”, Kemppainen muistuttaa. ”On aidosti kuunneltava hiv-positiivisia ja toimittava heidän kanssaan, ei heidän puolestaan. On myös huomattu, että yksilökeskeinen lähestymistapa ei tuota tulosta, vaan on kyettävä toimimaan yhteisöjen kautta.”
Kati Kemppaisella on pitkä ruohonjuuritason kokemus työstä hiv-positiivisten kanssa. Hän toimi 2007-2010 Tansaniassa Iringan yliopiston hiv ja aids -projektin johtajana. Kirkon työntekijöiden kanssa hän luennoi avioliittoseminaareissa ja osallistui perhetyöhön, jonka avulla pyritään poistamaan hiv-tartuntoja edistäviä perinteitä ja käytäntöjä. Lisäksi hän seurasi hiv-positiivisten lääkejakelua ja aids-potilaiden hoitoa alueella sijaitsevassa Ilembulan sairaalassa.
Konferenssissa todettiin, että uskonnollisten toimijoiden haaste on siinä, voivatko ja haluavatko ne tavoittaa marginaaleissa elävät ryhmät.
”Mahdollisuus on siinä, että uskonnollinen yhteisö löytyy etäisimmästäkin kylästä. Se on paikalla ja valmiina, jos motivaatiota hiv ja aids -työhön löytyy.”
***
Maailman aids-päivää vietetään 1.12.
Työ hiv-positiivisten ja aidsia sairastavien keskuudessa on yksi Suomen Lähetysseuran ulkomaantyön ja vaikuttamistyön painopisteistä. Tavoitteena on ehkäistä taudin leviämistä ja vähentää syrjintää sekä kehittää yhteistyökirkkojen aids-työn osaamista ja levittää tietoa erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa. Lisäksi tuetaan tartunnan saaneita ja heidän omaisiaan sekä aids-orpoja.
Lisätietoja Lähetysseuran hiv ja aids -työstä: Kati Kemppainen, puh. +358 438 244 389
