Vuosittain parisenkymmentä Suomen Lähetysseuran esikoulutuskurssin käynyttä nuorta lähtee harjoittelijaksi jonnekin Lähetysseuran työalueelle. Muutaman kuukauden työharjoittelu maailmalla antaa mahdollisuuden kokeilla, minkälaista lähetystyö on käytännössä. Yksi tämän vuoden harjoittelijoista on Tuomas Meurman, joka lensi tammikuun lopussa kolmeksi kuukaudeksi Hongkongiin.
Kangasalta kotoisin olevan, pian teologiksi valmistuvan Tuomas Meurmanin esikoulutuskurssista vierähti lähes vuosi ennen kuin lähtöpäivä koitti. Opiskelijan arki kului kuitenkin nopeasti, ja yhtäkkiä lähtö oli käsillä. Alun perin häntä kiinnosti Thaimaa ja ihmiskauppakysymykset, mutta kun paikka aukesi Hongkongissa sijaitsevassa huumevieroituskeskuksessa, Tuomas ei epäröinyt.
Tärkeintä läsnäolo
Lähetystyönharjoittelijan arki hahmottui nopeasti ja nyt Tuomas viettää kolme päivää viikosta Tan Ka Wanin huumevieroituskeskuksessa syrjäisen luonnonpuiston keskellä, muina päivinä hän asuu Ling Oin puolimatkankodissa. Lisäksi hän palvelee sunnuntaisin Kiinan rajalla sijaitsevassa Yuen Longin seurakunnassa, jossa hän vetää nuorten ryhmää.
Hänen päätehtävänsä on Tan Ka Wanissa, jossa hän opettaa englantia ja pitää tiistaiaamuisin hartaushetken. Harjoittelijan kenties tärkein tehtävä on yksinkertaisesti läsnäolo ja yhdessä tekeminen, sillä vieroituskeskuksen huumeriippuvaisten miesten eli veljien luottamus syntyy vasta ajan kanssa. Tan Ka Wanissa vieroitus tapahtuu ilman lääkkeitä, ainoastaan työntekijöiden ja vertaistukihenkilöiden ohjauksen ja rukouksen tukemana.
Tyypillinen päivä Tan Ka Wanissa alkaa kello 5.50 aamunavauksella, jolloin keskusradiosta soitetaan aina sama kristillinen rap-kappale. Herättyään veljet ja työntekijät kerääntyvät ryhmätapaamiseen, jonka aikana lauletaan, rukoillaan ja luetaan Raamattua. Päivän aikana hartaushetkiä on kolme – heti herätyksen jälkeen, myöhemmin aamupäivällä ja illalla.
Aamuhartauden ja nyt jo Tuomaksellekin maistuvan nuudelikeittoaamiaisen jälkeen veljet jakaantuvat työryhmiin, joissa he saavat ohjausta mm. puutarhanhoitoon ja LVI-korjaustehtäviin.
Lounas syödään kello 12, sitten on vapaata kahteen asti. Kahdesti päivässä veljille järjestetään erilaisia oppitunteja, mm. kiinaa, englanninkieltä, matematiikkaa ja musiikkia.
Muuta ohjattua toimintaa toteutetaan sekä työntekijöiden että veljien omasta aloitteesta, tilanteen ja kiinnostuksen mukaan. Tuomas on pelannut shakkia ja jalkapalloa, soittanut veljien kanssa bändihuoneessa ja siistinyt keskuksen piha-alueita. Kello 18 on päivällinen, jonka jälkeen veljet opiskelevat omaan tahtiin Raamattua. Kymmeneen mennessä rantakukkuloilla sijaitseva keskus hiljenee.
Kielimuuri tekee voimattomaksi
– Olen ollut Tan Ka Wanissa puolitoista kuukautta, mutta vasta viimeisen kahden viikon aikana työni on lähtenyt toimimaan. Työmahdollisuuteni aukenivat, kun ystävystyin tulkkina toimivan sosiaalityöntekijä Kenin kanssa.
Ken kertoi Tuomakselle, että veljet olisivat kovin innokkaita opiskelemaan englantia, mutta jännittävät puhumista. Nyt Kenin kannustamina veljet kokoontuvat säännöllisesti Tuomaksen englanninkieliselle keskustelutunnille.
– Se on jotain konkreettista, mitä voin tehdä ja sitä, mitä he itse pyysivät. Nyt aina joku tulee juttelemaan kanssani. He haluaisivat kovasti puhua, mutta ovat niin ujoja, että täytyy odottaa, että aloite tulee heiltä.
– Parasta harjoittelussa on ollut se, kun homma lähti käyntiin ja syntyi yhteys veljiin. Omalle läsnäololleni siellä tuli joku merkitys, voin oikeasti osallistua heidän elämäänsä. Sitä ennen minulla ei ollut kieltä eikä keinoa osallistua.
Kieli onkin ollut harjoittelun haastavin puoli.
– Aluksi sosiaalinen yhteys löytyi ainoastaan muutamien veljien kanssa, pari kertaa päivässä lauseen vaihto. Siinä kasvoi kärsivällisyys ja piti luottaa ja rukoilla, että kyllä tämä vielä tästä lähtee. Kun jaksoin yrittää uudelleen ja uudelleen, pääsin vihdoin sisään keskuksen maailmaan.
– Onhan se ainutlaatuinen kokemus, haastaa itseäkin kärsivällisyyteen ja epämukavuuden kestämiseen. Koin alussa, että minut on riisuttu täysin omista voimistani, mutta olen koko ajan voinut luottaa Jumalaan. Olen rukoillut enemmän kuin Suomessa ja kokenut, että joka päivä, kun lähden liikkeelle, minulla on iloinen mieli. Haasteiden keskellä se on armoa. Oikeasti pitää paikkansa, että heikkoudessa on voima.
”Käsittämätön mahdollisuus”
Kuvankauniista ympäristöstä ja keskuksen veljellisestä ilmapiiristä huolimatta Tuomakselle on paljastunut myös veljien karu todellisuus huumeriippuvuudessa.
Yksi veljistä ei voi sairautensa takia osallistua urheilutunnille, joten Tuomas käveli hänen kanssaan hiekkarannalla.
– Pikkuhiljaa mies alkoi kertoa elämästään ja paljasti, että hän herää öisin koviin kipuihin. Huomaan nyt veljistä, että heillä on välillä tiukkaa ja he kokevat turhautumista. Voin samaistua uusien veljien tunteisiin, kun itsellänikin on sopeutumista ja totuttelua keskuksen elämään. Heilläkään ei ole helppo olla uudessa, vieraassa ympäristössä. Meillä on tämä yhteinen kokemus, mutta heillä on paineita, kipua ja huolia ihan eri tavalla. Olen kuitenkin saanut pienen maistiaisen siitä, mitä heidän arkensa on.
Tan Ka Wanin vieroituskeskuksessa on tilaa 38 miehelle. Vieroitus kestää yhdeksän kuukautta, minkä jälkeen miehet siirtyvät Ling Oin puolimatkankotiin 3–6 kuukauden kuntoutukseen.
Lähetysseuran 44 vuotta sitten perustamat Tan Ka Wanin ja Ling Oin lääkkeettömät vieroitusohjelmat ovat saaneet tunnustusta Hongkongin viranomaisilta. Tänä vuonna työ siirtyy Lähetysseuralta Hongkongin evankelisluterilaiselle kirkolle.
Tuomas on vakuuttunut siitä, että vieroitusohjelma todella toimii. Vieroituksella on erittäin hyvä onnistumisprosentti ja muutoksista voi hyvinkin tulla pysyviä miesten elämässä. Syy tähän on Tuomaksen mielestä se, että Tan Ka Wanissa ja Ling Oissa ihminen otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon.
– Muutama viikko sitten Tan Ka Waniin saapui uusi veli. Tapasimme hänet laiturilla ja sekä työntekijät että veljet ottivat hänet todella hyvin vastaan. Veljet tsemppasivat uutta tulokasta ja kantoivat hänen laukkunsa 15 minuutin pituisella kävelymatkalla laiturilta vieroituskeskukseen.
– Välillä menen keskuksen terassille, mistä näkyy Etelä-Kiinan merelle. Olen aivan eri puolella maailmaa, tällaisessa upeassa paikassa, loistavien ihmisten kanssa, pääsen tutustumaan heidän elämäänsä ja kulkemaan heidän rinnallaan. Tämä on käsittämätön mahdollisuus.
Upu Leppänen
Lue lisää esikoulutuksesta ja työharjoittelusta. Ensi vuoden harjoittelupaikoista ilmoitetaan Lähetysseuran kotisivuilla sekä Lähetysseuran koulutuksiin osallistuville.
Lue toisen lähetystyön harjoittelijan kokemuksista Sydän-Hämeen Lehdestä: Nepalin köyhyys, kauneus ja julmuus ravistelivat Emmi Kemppaisen arvomaailmaa