Miten Inkerin luterilainen kirkko viettää pääsiäistä maassa, jonka pääkirkon pääsiäinen ajoittuu usein juliaanisen kalenterin mukaan eri aikaan. Tänä vuonna pääsiäispäivä on kuitenkin sama, 20.4., sekä idässä että lännessä. Venäjällä pääsiäinen on ortodoksisen kirkon suurin juhla, ja sen merkit ja symbolit ovat myös kokeneet ylösnousemuksen.
Inkerin kirkon pääsiäisen vieton perinteet ovat vasta muotoutumassa uudelleen vuosikymmenten katkon jälkeen. Ortodoksikirkon pääsiäisen aikaan mummot tulevat myymään pajunkissoja katujen varsille. Pääsiäiskorteissa on tipuja, kananmunia, kukkia, pajunkissatyttöjä. Koristellut ja toinen toistaan kauniimmat pääsiäismunat ovat kuvituksineen tärkeä symboli, ja niitä myydään ortodoksikirkoissa mutta myös missä tahansa isommissa kaupoissa.
Vaikka pääsiäinen on suuri juhla Venäjällä, sitä edeltävää pääsiäisviikkoa ei kuitenkaan vietetä yleisesti. Kirkoissa on oma pääsiäisviikon ohjelmansa, mutta meille tutut kiirastorstai tai pitkäperjantai, tai liioin toinen pääsiäispäivä, eivät ole samalla tavalla esillä vaan ne ovat tavallisia työpäiviä. Inkerin kirkossa pääsiäisajan jumalanpalvelukset kiirastorstaina ja pitkäperjantaina pidetään iltaisin. Ortodoksinen pääsiäisjuhla huipentuu pääsiäisyöhön, jolloin on pitkä messu ja kirkot täpötäynnä. Edellisenä lauantaina on kuhinaa kirkkojen pihoilla, kun pääsiäisleivät eli kulitsat ja kananmunat siunataan.
Kaste ja konfirmaatio pääsiäisen perinteisiin
Pyhän Marian kirkossa pääsiäispäivää edeltävänä yönä valon tuloa pimeyteen, ylösnousemusta, symboloidaan yösydännä kynttilöiden sytyttämisellä pimeässä kirkossa. Valon tulon myötä keskellä yötä voidaan pitää kastetilaisuus aikuisille. Pääsiäisyönä 2013 kaksi nuorta miestä kastettiin Pyhän Marian seurakunnan jäseniksi. Kastetilaisuus muistuttaa meitä lähetyskäskystä, jonka Jeesus antoi ylösnousemuksensa jälkeen.
Yöpalveluksen jälkeen lähinnä nuorista kokoontuva joukko kulkee laulaen ristisaattona luterilaisen korttelin ympäri tuoden näin todistuksen jatkuvasti sykkivässä Pietarin yössä.
Pyhän Marian seurakunnassa Pietarissa ja joissakin muissakin Inkerin kirkon seurakunnissa on perinteeksi muodostunut konfirmaatiojuhla pääsiäisen jumalanpalveluksessa. Rippikoulu, johon voi tulla kuka tahansa iästä riippumatta, alkaa syksyisin, ja se huipentuu pääsiäisen konfirmaatioon.
– Olemme pääsiäisenä kristinuskon ytimessä, ja siksi konfirmaatio sopii hyvin pääsiäisen jumalanpalveluksen yhteyteen, toteaa piispa Aarre Kuukauppi.
– Siinä ylösnoussut Vapahtaja siunaa meitä.
Konfirmoidulle tapahtuma on ikimuistoinen. Pitkä ristisaatto, jossa konfirmoitavat ovat puettuina valkoisiin vaatteisiin, saapuu jumalanpalveluksen aluksi alttarille. Jokaisella on valkoinen ruusu tai kynttilä kädessään. Suurena joukkona he tunnustavat täyden kirkkosalin läsnä ollessa uskonsa ja osallistuvat ensimmäistä kertaa ehtoolliseen.
– Pääsiäisen konfirmaatiotilaisuus vahvistaa ja tuo iloa seurakuntalaisten elämään. Niin kauan kuin uskomme ylösnousseeseen Vapahtajaan, kirkolla kirkkona ei ole hätää, vaikka monenlaisia ongelmia olisikin elämässämme, tähdensi Kuukauppi iloisena juhlan jälkeen viime kevään pääsiäisjuhlassa.
Kristus on ylösnoussut – Totisesti ylösnoussut!
Tämä pääsiäistervehdys on voimakkaasti elävää perinnettä pääsiäisyön messussa ja sen jälkeenkin tervehdittäessä. Kun tuhannet vastaavat ”Totisesti on ylösnoussut”, se on kuin merenpauhu. Sama tervehdys on otettu käyttöön ilon ja uskon ilmauksena myös luterilaisessa kirkossa. Eikä vain kerran, vaan se toistuu monissa yhteyksissä ja tapaamisissa pääsiäisen jälkeenkin. Se on ilon, uskon ja elämän merkki!
Teksti ja kuvat Tuulikki Vilhunen
