Suomen Lähetysseuran vuosikokous vahvisti luottamuksen hallitukseen, toimivaan johtoon ja Lähetysseuran työn linjauksiin Vaasassa 7.6.2014. Avauspuheessaan hallituksen puheenjohtaja piispa Matti Repo totesi, että lähetys on kirkossamme kuluneen vuoden aikana herättänyt vilkasta keskustelua.
– Kenen vastuulla on lähetys? Kuka rahoittaa ja keitä? Kenet lähetetään ja mihin tehtäviin? Ketkä ovat yhteistyökumppaneita? Miten heitä palvellaan ja mitä heiltä odotetaan? Lähetys joutuu venymään ristivetojen kohteena, koska se olemuksensa mukaisesti ylittää rajoja. Se on yhtäältä kiinni suomalaisessa yhteiskunnassa elävässä kirkossa, mutta toteutuu muualla toisenlaisissa yhteiskunnissa, Repo totesi.
Jäsenaloitteesta äänestettiin
Vuosikokoukselle oli esitetty kymmenen henkilöjäsenen tekemä aloite, jonka mukaan Lähetysseuran tulisi palauttaa luottamus työhönsä kristillisenä lähetysjärjestönä. Hallituksen esitykseen antaman vastauksen mukaan Lähetysseuran toiminta- ja taloussuunnitelmat, raportit ja selvitykset osoittavat sen nauttivan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon, kansainvälisten kirkkoliittojen sekä ulkomaisten kumppanikirkkojen luottamusta sekä toteuttavan yhdistyksen tarkoitusta.
Henkilöjäsenten aloitteesta keskusteltiin pitkään, lopulta vuosikokous hylkäsi sen äänin 190–113.
Asialistalla oli myös hallituksen selvitys edellisessä vuosikokouksessa tehtyyn ponteen. Ponnessa Lähetysseura velvoitettiin muun muassa käynnistämään selvityksiä yhteistyökumppanien kuulemisesta ja Lähetysseuran perustehtävästä. Vuosikokous hyväksyi hallituksen selvityksen ponteen.
Vuosikokouksessa toimintasuunnitelman käsittelyn yhteydessä Jaakko Mäkelä esitti lisäksi vuoden 2015 toimintasuunnitelmaan muutoksia liittyen kehitysyhteistyömäärärahoille luotavaan kattoon ja erityisselvitysvaatimusta rekrytointiperiaatteista, työntekijöiden vakaumuksen arviointia sekä kristillistä kuvaa vahvistavaa viestintää Lähetysseurasta.
Esityksestä äänestettiin. Hallituksen esitys toimintasuunnitelmasta tuli hyväksytyksi äänin 293 ja Mäkelän kannatettu lisäys toimintasuunnitelmaan sai 174 ääntä.
Lisäksi toimintasuunnitelmaan lisättiin Arto Antturin esittämä muutos, jonka mukaan vaikuttamistyössä kampanjoidaan kaikkia ihmisoikeusloukkauksia vastaan, eikä ainoastaan palestiinalaisten osalta, mikä oli mainittu esimerkkinä toimintasuunnitelmassa.
Vuosikokous käsitteli sääntömääräiset asiat: vahvisti vuoden 2013 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, myönsi vastuuvapauden hallitukselle, vahvisti vuoden 2015 toiminta- ja taloussuunnitelman sekä valitsi hallitukseen uudet jäsenet erovuoroisten tilalle.
Vuosikokoukseen osallistui 520 edustajaa, joista 433 oli seurakuntien edustajia, 21 muiden yhteisöjäsenten edustajia ja 66 henkilöjäsentä.
Lähetysseuran toimintaa ohjaa määrätietoisuus, uskollisuus ja laaja-alaisuus
Piispa Matti Repo esitteli vuosikokoukselle Lähetysseuran vuoden 2013 toimintaa. Hänen mukaansa toimintakertomuksesta käy seikkaperäisesti ilmi Suomen Lähetysseuran toiminnan määrätietoisuus, uskollisuus ja laaja-alaisuus.
Lähetysseura on strategiansa mukaisesti vahvistanut työtään kirkon ulkopuolella olevien parissa sekä toiminut köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi.
Lähetysseuran kehitysyhteistyö ja sen osuus työstä on vuoden aikana herättänyt keskustelua.
– On kiinnitettävä huomiota siihen, mitkä ovat tavoitteet valtion rahoittamissa hankkeissa. Lähetysseuralla on hyviä tuloksia naisten aseman vahvistamisessa. Naisten osallistuminen on vahvistunut sekä heidän omissa yhteiskunnissaan että kumppaniemme hallinnossa. Tämä on tapahtunut hyvin erilaisissa konteksteissa, esimerkiksi Etiopiassa, jossa kirkko on vahva, ja Mauritaniassa, joka on muslimivaltio.
– Lähetysseuran tavoitteena on vahvistaa työtä niillä alueilla, joilla on alle kymmenen prosenttia kristittyjä.
– Lähetysseuran työ suuntautuu yhä vahvemmin heihin, jotka omassa yhteiskunnassaan ovat jääneet marginaaliin. Muun muassa Etiopiassa, Tansaniassa ja Thaimaassa tehtävästä työstä Lähetysseuralla on yhdessä paikallisten kirkkojen kanssa rohkaisevia kokemuksia ja uutta tietoa työstä etnisten vähemmistöryhmien kanssa. Esimerkiksi Thaimaan luterilaisessa kirkossa toimitettiin viime vuonna 200 kastetta, joista suuri osa vuoristoheimolaisten parissa, kuvasi Repo työtä.
Seurakuntien kannatus on tärkeää
Päättyneen tilivuoden tulosta esitteli talousjohtaja Lauri Haavisto. Hän totesi, että se oli talouden osalta jonkin verran odotettua parempi.
Suomen Lähetysseuran toimintaan käytettiin viime vuonna 30,3 miljoonaa euroa. Lähetysseuran varsinaisen toiminnan tuotot olivat 30,9 miljoonaa euroa. Sekä tuotot että kulut olivat kutakuinkin edellisvuoden tasolla ja tuloslaskelman ylijäämäksi muodostui 0,7 miljoonaa euroa.
Ulkoministeriön avustuksia Lähetysseuran kehitysyhteistyöohjelmaan saatiin 7,9 miljoonaa. Sijoitustoiminnan tuottoja ja muita yhteisiä tuottoja saatiin 3,2 miljoonaa.
– Kannatustuottoja kertyi kaikkiaan 19,9 miljoonaa euroa, joista 14 miljoonaa euroa eli 72 % tuli seurakunnilta talousarvioavustusten, kolehtien ja toiminnallisten tuottojen välityksellä.
– Lähetysseura on – kuten se on aina ollut – seurakuntien oma lähetysjärjestö, ja tärkeimmät päätökset siitä, miten työmme tulee kehittymään, tehdään siis edelleenkin seurakunnissa vapaaehtoisten toimijoiden, työntekijöiden ja luottamuselinten toimesta. Olemme kiitollisia kaikesta siitä taloudellisesti, toiminnallisesti ja esirukouksin annetusta tuesta, jota seurakunnat ovat työtämme kohtaan osoittaneet, Lauri Haavisto sanoi.
Tuki helposti syrjäytyville ryhmille vahvistuu
Toiminnanjohtajan sijainen Rolf Steffansson esitteli vuoden 2015 toimintasuunnitelman.
Lähetysseura korostaa työtä kirkkojen ulkopuolella olevien parissa, kristillistä kasvatusta, seurakuntien diakoniaa, lasten oikeuksien toteutumista kummiohjelmien kautta ja yhteistyökumppaneiden omaehtoisuutta.
Suunnitelmana on käyttää 9,5 % ulkomaantyön budjetista Aasiassa tehtävään julistustyöhön. Kaikkiaan Lähetysseura käyttää Aasiassa 45 % ulkomaantyön budjetista.
Erityisesti Lähetysseura tunnistetaan sitä, että se korostaa työssään helposti syrjäytyvien ryhmien osallistamista kehitykseen, vammaisten oikeuksien toteutumista, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja naisten osallistumismahdollisuuksien varmistamista, opetusohjelmien kehittämistä, terveysneuvontaa ja hygieniaopetusta.
Suomen Lähetysseura nostaa ulkomaantyöhön käytettävää osuutta 73 prosentista 74 prosenttiin. Toimintasuunnitelman mukaisesti varoja lisätään kirkolliseen työhön ja ensi vuonna 18 % ulkomaantyön budjetista käytetään julistustyöhön alueilla, joissa kristittyjä on alle 10 %.
