”Kehitysyhteistyö on osa turvallisuuspolitiikan välineistöä”, kiteytti Suoraa puhetta kehitysyhteistyöstä -tilaisuuden avannut Johanna Sumuvuori (Vihr.). Perussuomalaisten Maria Lohela kannatti kansalaisjärjestöille suurempaa siivua kehitysyhteistyörahoista. Lähetysseura oli yksi tilaisuuden järjestäjistä.
Eduskunnan pikkuparlamentin auditorio oli täynnä, kun kansanedustajat ja järjestöväki kokoontuivat väittelemään kevään mittaan kuumaksi aiheeksi nousseesta kehitysyhteistyöstä. Ulkoministeriön kumppanuusjärjestöjen organisoimassa tilaisuudessa Suomen Lähetysseuran Katri Leino-Nzau muistutti, että elämme keskellä kehityksen supervuotta, jonka aikana vuosituhattavoitteiden jälkeisen ajan kehitystavoitteet hyväksytään YK:ssa, pyritään saamaan aikaiseksi kansainvälinen ilmastosopimus ja vietetään YK:n 70-vuotisjuhlavuotta sekä kehitysyhteistyön eurooppalaista teemavuotta.
Ensimmäisenä ihmisoikeuksista ja järjestöjen työstä väittelivät kehitysministeri Sirpa Paatero (SDP) ja kansanedustaja Maria Lohela (PS).
”Perussuomalaiset pitävät kansalaisjärjestöjen panosta kehitysyhteistyössä tärkeänä. Arvostamme suoraa kontaktia ja yhdessä tehtyä asiaa”, Lohela muotoili.
Sirpa Paatero piti Suomea mallimaana siinä, että demokratia ja kansalaisten osallistuminen on tuottanut taloudellista hyvinvointia. ”Kansalaisyhteiskunta on voimavara. Kehitysmaissa järjestöillä on oma roolinsa asioiden esille nostajina ylöspäin.”
Lasten osallisuudesta kehityksessä keskustelivat Aila Paloniemi (Kesk.) sekä Christina Gestrin (RKP).
Paloniemi kantoi huolta siitä, etteivät lapset ole esillä juuri lainkaan vuoden 2015 jälkeisellä kehitysagendalla. ”Aivan käsittämätöntä. Yhteiskunnat eivät kehity ilman lasten huomioimista”, hän kommentoi. Paloniemi kehotti YK-järjestöjä katsomaan peiliin, sillä niissä maailmanlaajuisista asioista päättämässä ei nähdä juurikaan naisia.
Tapahtuman juontaja toimittaja Johanna Korhonen huomautti, että kehitysmaissa monen tytön koulunkäynti katkeaa kuukautisiin ja naimisiinmenoon.
Christina Gestrin näki näiden asioiden liittyvän toimeentulokysymyksiin. ”Köyhyyden vähentyminen heijastuu seksuaaliterveyteen ja perheet voivat suunnitella tulevaisuuttaan”, hän sanoi.
Rauhan ja turvallisuuden teemoista pääsivät ääneen Pekka Haavisto (Vihr.) ja Jouko Jääskeläinen (KD). Haaviston mukaan rauhantyö vaatii osapuolten ja sopivien menetelmien tuntemista sekä pitkää läsnäoloa. Hän huomautti, että myös Suomi on ollut konfliktimaa, joka on toipunut menneisyydestään.
Jouko Jääskeläinen piti nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan avainkysymyksenä.
Myös työllisyys-teemasta keskustellut Pauli Kiuru (Kok.) toi esiin Suomen menneisyyden: ”Suomi ollut kehitysmaa 100−150 vuotta sitten ja olemme nousseet äärimmäisestä köyhyydestä.” Kiurun mukaan erityisesti tiedotusvälineiden ja toimittajien oikeudesta tehdä työtään on pidettävä kiinni. ”Paine omaa hallintoa kohtaan tulee sisältäpäin”, hän uskoi.
Eila Tiainen (Vas.) näki keskeiseksi naisten yritystaitojen tukemisen: ”Usein naisten pienyrityksistä syntyy osuuskuntia. Naiset tarvitsevat koulutusmahdollisuuksia!”
Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen kiinnitti huomionsa siihen, että yksi prosentti maailman väestöstä omistaa lähes puolet maailman varallisuudesta. ”Kehitysyhteistyötä tarvitaan siis edelleen. Se ei kuitenkaan yksin riitä. Tarvitaan globaaleja etelää ja pohjoista sitovia sopimuksia ja yritysvastuuta.”
