Suomen Lähetysseuran vuosikokous kokoontui Rovaniemen kirkossa lauantaina 13.6.2015. Vuosikokous vahvisti vuoden 2014 toimintakertomuksen, tilinpäätöksen sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuodelle 2016.
Tilaisuudessa julkistettiin uusi Suomen Lähetysseuran strategia vuosille 2017-2022 nimeltään Toivon tiekartta.
Osana toimintasuunnitelmaa hyväksyttiin myös Tähtitorninkadun toimitilan kehittämissuunnitelma. Päätökset kiinteän tai muun arvoltaan huomattavan omaisuuden myymisestä tekee hallitus.
Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaus huolestuttaa
Toiminnanjohtaja Seppo Rissanen esitteli vuoden 2016 toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Hän sanoi, että vielä ei tiedetä, miten valtion suunnittelemat jopa 43 % leikkaukset kehitysyhteistyövaroihin vaikuttavat. Kesän ja syksyn aikana käydään painotuksia läpi, ja Lähetyseuran hallitus hyväksyy lopullisen budjetin.
Rissanen painotti myös, että Lähetysseura ei suunnittele toimintaansa yksin vaan käy suunnitelmista neuvotteluja yhteistyökumppaniensa kanssa. Lähetysseura asettaa sekä kirkolliselle että kehitysyhteistyölle mittareita, joilla työn tuloksellisuutta seurataan.
Hänestä on surullista, että Suomen valtion talouskasvu ja kehitysyhteistyö on asetettu vastakkain.
Myös Lähetysseuran hallituksen puheenjohtaja piispa Matti Repo on huolissan valtion kehitysyhteistyön määrärahojen suunnitelluista leikkauksista.
”Vaikka kokonaistasolla näyttäisi, että Lähetysseuran kirkollisen työn osuus kasvaa, ei olisi mitään syytä iloita vaan murehtia sitä hätää, johon emme pystyisi enää vastaamaan sekä niiden hankkeiden taantumista, joissa on edetty hyvin. ”
Ensi vuonna ulkomaisen työn osuus kasvaa, vaikka kannatustuloissa varaudutaan 2 – 3 prosentin vähennykseen. Kirkollisen työn kulut lisääntyvät euron heikennyttyä. Tämän takia varainhankintaa tehostetaan ja kotimaankuluja karsitaan.
Yksi tulevaisuuden mahdollisuus vähentää kotimaantyön kuluja on luopua Tähtitorninkadun toimistokiinteistöstä ja myydä se asunnoiksi. Sijoitusomaisuuden tuloilla saataisiin varoja ulkomaantyöhön. Lähetyskirkko säilyisi Lähetysseuran omistuksessa. Lähetyskirkon toimintaa kehitetään yhteistyössä Helsingin seurakuntien ja muiden kumppaniyhteisöjen kanssa.
Nykyisten tilojen peruskorjaus nykyaikaiseen toimistokäyttöön edellyttäisi yli 10 miljoonan euron investointeja. Päätökset kiinteän tai muun arvoltaan huomattavan omaisuuden myymisestä tekee hallitus.
Kokonaisvaltainen lähetystyö kattaa sanat ja teot
Hallituksen puheenjohtaja piispa Matti Repo esitteli vuoden 2014 toimintakertomuksen.
Suomen Lähetysseura toteuttaa visionsa mukaisesti kokonaisvaltaista lähetystyötä, jossa evankeliumi luo toivon ja uudistaa vastuulliseen elämään. Kokonaisvaltaisessa lähetystyössä keskeistä on kristillisen sanoman kattavuus. Evankeliumin julistaminen, ihmisoikeuksien vahvistaminen sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen kuuluvat yhteen.
Suomen Lähetysseuran vuoden 2014 kuluista käytettiin ulkomaiseen työhön 21,3 miljoonaa euroa. Siitä suurin osa eli 44 % käytettiin työhön Aasiassa, mutta Afrikassakin käytettiin 42 %. Aasiassa painottui enemmän kirkollinen työ kun taas Afrikassa käytettiin suurempi osuus kehitysyhteistyövaroista. Erot eivät kuitenkaan ole suuria.
Aasian yhteistyökirkot ovat pieniä ja niillä ovat vähäiset henkilöresurssit. Afrikassa Lähetysseuran kumppanikirkot muun muassa Etiopiassa ja Tansaniassa, ovat suuria ja niiden jäsenmäärä kasvaa nopeasti. Näiden suurten kirkkojen kasvusta osa selittyy väestönkasvulla: kristityt perheet kastattavat lapsensa, mutta huomattava osa uusista jäsenistä on aikuisia kirkkoon liittyneitä. Samaan aikaan maanosassa on suurempi köyhyyden poistamisen haaste.
Aasiassa kasvavana toimialueena on edelleen Mekongin alue sekä Nepal ja Kiina. Mekongin alueella Thaimaassa ja Kambodzhassa kirkot kasvavat pienissä kylissä, suurkaupungeista katsoen marginaalissa elävien ihmisten parissa. Erityisesti Kambodzhassa kirkon toiminta on ollut diakoniapainotteista tavoittavaa työtä. Thaimaan evankelisluterilaisen kirkon kasteista noin puolet on toimitettu maan pohjoisosien vuoristokylissä lua-kansan parissa.
”Lähetysseuran strategian ensimmäisenä kohtana on tavoittaa niitä, jotka eivät ole vielä kuulleet evankeliumia. Tähän työhön pyritään lisäämään resursseja. Tavoitteena on jo jonkin aikaa ollut, että vuonna 2016 siihen käytetään 20 % ulkomaantyön kuluista. Nyt Lähetysseura on hieman alle 15 % tasolla. Viime vuonna luku ei noussut, koska Suomen kirkon seurakunnista tuleva kannatus ei ole kehittynyt odotetulla tavalla. Tähän työhön Lähetysseura ei voi käyttää valtion myöntämää kehitysyhteistyön rahoitusta”, esitteli piispa Matti Repo.
”Lähetysseuran kehitysyhteistyöstä toteutettiin viime vuonna ohjelman puolivälin arviointi, jossa tarkasteltiin työn tuloksellisuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja hallintoa. Arvioinnin suorittaneen ulkopuolisen konsulttiyrityksen lausunnon mukaan Lähetysseuran kehitysyhteistyö on kauttaaltaan vaikuttavaa, ja se vastaa paikallistason tarpeisiin. Kumppanit pitävät Lähetysseuran erityisinä vahvuuksina yhteisiä arvoja, luotettavuutta ja molemminpuolista ymmärrystä.”
”Tärkeä tavoite on edelleen vahvistaa toimintaa ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, kuten naisten ja lasten sekä syrjäytettyjen ihmisryhmien, kuten eri tavoin vammaisten ja yhteisöistään ulos suljettujen ihmisten aseman parantamiseen on tehty työtä.”
”Kolmas tavoite on ollut yhteiskunnallisen vaikuttamisen vakiinnuttaminen osaksi ulkomaista työtä. Tämä ns. advocacy-toiminta eli jonkun asian tai ihmisryhmän ”puolestapuhuminen” on viime vuonna edennyt erityisesti Senegalissa, Tansaniassa ja Nepalissa, jotka ovat olleet mukana Lähetysseuran pilottihankkeessa.”
”Neljäs tavoite on ollut lisätä ulkomaisten yhteistyökumppaniemme omaehtoisuutta. Tämä merkitsee erityisesti kirkkojen työntekijöiden koulutukseen osallistumista sekä kumppanuuskirkkojen hallinnollisten rakenteiden ja johtamisjärjestelmien kehittämistä.”
Kotimaantoiminta mahdollistaa ulkomaantyön
Vuoden 2014 alusta kaikki evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestöt ovat toimineet uuden sopimusjärjestelmän piirissä. Kotimaanosaston toiminnot organisoitiin uudelleen tammikuun alusta lähtien. Seurakuntia palvellaan asiakkuusajattelun pohjalta, ja järjestelmää on kehitetty edelleen vuoden aikana.
Kotimaantoiminnan keskeinen tavoite on sama kuin aiemmin: varainhankinta ulkomaantoimintojen mahdollistamiseksi. Tämä on merkinnyt hallinnon kevennystä. Nyt seurakuntien kanssa tehdyt sopimukset voidaan hoitaa yhden palvelusopimuksen alla. Yksittäisten palvelusopimusten määrä on laskenut, mutta itse sopimusten rahallinen arvo on noussut. Edelleen 91 % seurakunnista on yksi tai useampi palvelusopimus Lähetysseuran kanssa.
Uusi jäsen hallitukseen
Hallituksessa erovuorossa tänä vuonna olivat Jari Berg, Jaana Marjanen, Ulla Mäkinen ja Tapani Rantala. Jari Berg on siirtynyt Lähetysseuran palvelukseen Tansanian aluepäälliköksi. Vaalissa Marjanen, Mäkinen ja Rantala valittiin uudelle kaudelle. Uudeksi jäseneksi valittiin Puumalan kirkkoherra Helena Castrén. Näin hallituksessa on edustus kaikista hiippakunnista. Suomen Lähetysseuran vuosikokoukseen osallistui 305 seurakunnan edustajaa, 16 jäsenjärjestöjen edustajaa ja 32 henkilöjäsentä.
Hallituksen jäsenet 2015-2016
Puheenjohtaja, piispa Matti Repo, Tampereen hiippakunta
Varapuheenjohtaja, lähetyssihteeri Minna Kotajärvi, Espoon hiippakunta
Kirkkoherra Helena Castrén, Mikkelin hiippakunta
Pastori, Simo Juntunen, Lapuan hiippakunta
Lääninrovasti Jaana Marjanen, Kuopion hiippakunta
Suurlähettiläs (emeritus) Ilari Rantakari, Helsingin hiippakunta
Lähetystyön koordinaattori, Ulla Mäkinen, Oulun hiippakunta
Hallintojohtaja Mirja Niemi, Lapuan hiippakunta
Rehtori Tapani Rantala, Turun arkkihiippakunta
Pastori Juha Valkama, Tampereen hiippakunta
Toimitusjohtaja Vesa Viitaniemi, Turun arkkihiippakunta
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori ja keräyspäällikkö Heidi Juslin-Sandin, Porvoon hiippakunta
Lähetysseuran tilintarkastajina jatkavat KHT Kai Salli ja KHT Kirsi Aronmäki sekä varatilintarkastajina KHT Jorma Nurkkala ja KHT Tommi Tamminen. Lisäksi vuosikokous hyväksyi Lähetysseuran sääntömuutokset pykäliin 3 ja 13, joista poistetaan maininnat museosta ja museokokoelmista. Lähetysseuran museokokoelmat luovutettiin 1.1.2015 Museovirastolle. Vuoden 2016 jäsenmaksuksi vahvistettiin 70 euroa, joka sisältää Lähetyssanomat ja Mission-lehden.
