Historia

Suomen Lähetysseura perustetaan 19.1. Suomen Lähetyssanomia ja Mission alkavat ilmestyä.

Lähetyskoulu käynnistyy Helsingin keskustassa Vuorikadulla.

Kuusi saarnavirkaan vihittyä lähetystyöntekijää ja kolme käsityöläistä lähtee kuuden vuoden opiskelun jälkeen Saksan kautta Lounais-Afrikkaan. Lähetetyt ovat Botolf Bernhard Björklund, Pietari Kurvinen, Martti Rautanen, Karl Leonhard Tolonen, Karl August Weikkolin, Karl Emanuel Jurvelin, Juho Heinonen, Erkki Juntunen ja Antti Piirainen.

Lähetystyöntekijät saapuvat Ambomaan Omandongoon kuningas Shikongo shaKalulun kutsumina. Matkan varrella on pysähdytty Kapmaalla ja opiskeltu kieltä Hereromaalla. Lähetysasemalla aloitetaan pian koulutyö.

Pietari Kurvisen kirjoittama ndongankielinen aapinen ilmestyy.

Omulongan lähetysasemalla suoritetaan ensimmäiset kasteet.

K.A. Wreden suunnittelema Lähetyskirkko ja -talo Helsingin Tähtitorninmäellä vihitään käyttöön.

Lähetysseura aloittaa työn Kiinassa. Seuraavana vuonna työalueeksi valitaan Hunanin maakunta. Ensimmäiset työntekijät ovat Hannes Sjöblom ja Erland Sihvonen.

Ndongankielinen Uusi testamentti valmistuu Ambomaalla Martti Rautasen kääntämänä. Se painetaan Suomesta tuodulla käsipainolla.

Lähetystalon uusi osa valmistuu. Siinä on asuntoja ja muutama toimistohuone. Naislähetyskoulu alkaa, opiskelijoina Martta Auterinen, Selma Santalahti, Suoma Terho, Ilmi Lammenranta ja Aini Packalen. Kiinassa Tshingsin lähetysasemalle perustetaan tyttökoulu.

Ambomaalle saadaan ensimmäinen lääkäri, Selma Rainio, yksi ensimmäisistä lääkäriksi valmistuneista naisista Suomessa.

Keisarivalta kukistuu Kiinassa.

Lähetysseuran apulaisjohtaja Hannu Haahti ja naislähetyskoulun johtaja Lydia Kivivaara tekevät tarkastusmatkan Ambomaalle. Onandjokwen sairaala valmistuu. Ensimmäinen Afrikka- ja Kiina-aiheinen lähetysnäyttely järjestetään Lähetystalolla Helsingissä.

Shekoun pappisseminaari avataan Kiinassa.

Apulaisjohtaja Hannu Haahti tekee tarkastusmatkan Kiinaan.

Työ Palestiinassa alkaa lähettämällä sinne Aapeli ja Anna Maria Saarisalo. Lähetysseura on toiminut Euroopassa juutalaisten parissa vuodesta 1912.

Ensimmäiset papit vihitään virkaan Ambomaalla.

Lähetysseura aloittaa työn Kavangon alueella, Ambomaan itäpuolella.

Lähetystalolle perustetaan lähetysmuseo, jossa on lähetystyöntekijöiden työalueilta tuomia esineitä. Museossa on myös Martti Rautasen työhuone, jonne on tuotu hänen huonekalujaan ja tavaroitaan Ambomaalta.

Jerusalemissa avataan suomalainen lähetyskoti Shalhevetjah.

Lähetysseura aloittaa työn Angolassa. Se keskeytyy vuonna 1946 ja työntekijät palaavat Suomeen.

Lähetysseura aloittaa työn Tanganjikassa (nyk. Tansaniassa). Ensimmäiset työntekijät ovat samalla ensimmäiset Lähetysseuran työntekijät, jotka matkustavat työalueelle lentokoneella. Yhteispohjoismainen lähetyslentokone Ansgar tekee monta välilaskua.

Viimeisetkin Lähetysseuran työntekijät joutuvat lähtemään Kiinasta Maon noustua valtaan.

Piispa Martti Simojoki vierailee Ambomaalla ensimmäisenä Suomen evankelisluterilaisen kirkon virallisena edustajana ja vihkii pappeja.

Ambo-Kavangon evankelisluterilainen kirkko itsenäistyy. Lähetysseura aloittaa työn Taiwanissa aiemmin Kiinassa olleiden työntekijöiden voimin.

Etiopiassa syntyy evankelinen Mekane Yesus -kirkko.

Lähetysseura aloittaa työn Pakistanissa. Pohjois-Namibian ensimmäinen oppikoulu avataan Oshigambossa.

Lähetysseuran työ käynnistyy Hongkongissa. Kotimaassa perustetaan Safarikuoro.

Työntekijöitä lähetetään Etiopian Mekane Yesus -kirkon työyhteyteen.

Työntekijöitä lähetetään Botswanaan, samoin Papua-Uuteen-Guineaan Wycliffe-raamatunkääntäjien palvelukseen.

Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksia aletaan järjestää seurakunnissa.

Lähetysseura aloittaa työn Senegalissa.

Lähetyslentäjien järjestö MAF ja Lähetysseura aloittavat yhteistyön Afrikassa.

Yhteistyö käynnistyy United Mission to Nepal -järjestön kanssa sekä Itä-Zairen evankelisluterilaisen kirkon kanssa.

Thaimaan luterilainen lähetys aloittaa työn Bangkokissa.

Lähetysseura alkaa tukea vastaperustettua kuurojen koulua Etiopian Hosainassa. Kuurojen ei ollut uskottu voivan oppia mitään.

Lähetysseura täyttää 125 vuotta ja juhlassa saa ensiesityksensä Pekka Simojoen ja Anna-Mari Kaskisen Liekit-musikaali. Kaikki evankelisluterilaiset seurakunnat kutsutaan Lähetysseuran jäseniksi. Lähetysseuran työntekijöitä lähetetään Jordaniaan.

Työ siirtolaisten parissa Marseillessa alkaa yhteistyössä Ranskan luterilaisen kirkon sisälähetyksen kanssa.

Saksan Nürnbergissa avataan kristittyjen ja muslimien kohtauspaikka Die Brücke (Silta). Lähetysseuran kummilapsitoiminta alkaa Etiopiasta. Thuson vammaisten kuntoutuskeskus vihitään Botswanassa.

Lähetysseura käynnistää yhteistyön Kolumbian ja Venezuelan luterilaisten kirkkojen kanssa. Työ aloitetaan myös Singaporessa thaimaalaisten siirtolaisten parissa.

Martti Rautasen syntymän 150-vuotisjuhlavuotta vietetään Suomessa, Namibiassa ja Inkerinmaalla. Inkerin kirkon koulutuskeskus aloittaa Keltossa.

Lähetysseura alkaa tukea kehityshankkeita Kambodzhassa.

Lähetysseura ja ulkoministeriön kehityspoliittinen osasto solmivat kumppanuussopimuksen.

Yhteistyö Bolivian evankelisluterilaisen kirkon kanssa alkaa.

Kristittyjen ja muslimien kohtauspaikka Die Brücke Nürnbergissa siirtyy Lähetysseuralta saksalaisten vastuulle.

Lähetysseura täyttää 150 vuotta.

Suomen uusi hallitus leikkaa kehitysyhteistyömäärärahoja 40 prosenttia. Lähetysseura lopettaa 17 kehityshanketta ja tekee leikkauksia muihin 85 hankkeeseen. Kokonaan lopetetaan kehitysyhteistyötuki Vietnamissa, Angolassa, Kiinassa ja Palestiinassa. Lähetysseurassa käydään yt-neuvottelut.

Vuosi 2017 on Lähetysseuran uuden strategian, Toivon tiekartan, ensimmäinen toteuttamisvuosi. Kirkon sanoma toivosta, uskosta ja lähimmäisenrakkaudesta on ollut työmme lähtökohta jo lähes 160 vuotta. Toimimme 30 maassa yli sadan kumppanikirkon ja -järjestön kanssa.

Lähetysseuran toimisto muuttaa Pasilaan, aseman ja rakenteilla olevan kauppakeskus Triplan viereen. Lähetysseuran omistukseen Lähetystalosta Tähtitorninkadulla jää Lähetyskirkko sivutiloineen.

Vammaiskumppanuus ry myöntää Lähetysseuralle Vammaiset ja kehitys -palkinnon tunnustuksena vammaisten oikeuksien edistämisestä kehitysyhteistyössä. Lähetysseuran todetaan tukeneen vammaisia ihmisiä muun muassa koulutuksen ja terveyspalveluiden kautta koko historiansa ajan.

Heinäkuussa tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun ensimmäiset Lähetysseuran työntekijät saapuivat Ambomaalle. Pandemia estää tapahtumien järjestämisen niin Suomessa kuin Namibiassa, mutta juhlavuosi on näkyvästi esillä median eri alustoilla ja kanavissa. Juhlakirja Ystävyyden tiellä Namibiassa tarjoaa välähdyksiä historiasta sekä näkymiä nykypäivään ja tulevaisuuteen.

Suomen Lähetysseura saa Euroopan unionilta historiansa ensimmäisen EU-hankerahoituksen, joka käytetään ihmisoikeuksien edistämiseen Nepalissa. Kolmivuotisessa ihmisoikeushankkeessa edistetään vapautettujen maaorjien, haliyoiden, ihmisoikeuksia keräämällä tietoa mobiilisovelluksen avulla.

Lähetysseuran tukema kuurojen opetuksen tukiohjelma Etiopiassa palkitaan vammaistyön kansainvälisessä konferenssissa Zero Project -palkinnolla. Voittajiksi on valittu projekteja, jotka parantavat nuorten vammaisten koulutusmahdollisuuksia. Jo aikaisemmin Lähetysseuran työntekijä Mekonnen Mulat palkittiin Etiopiassa humanitaarisesta työstään kuurojen ja huonosti kuulevien ihmisten parissa.

Lähetysseura tuki Ukrainan sodan uhreja yhteistyössä Luterilaisen maailmanliiton kanssa.