Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Kuinka hyvin tunnet ruokaostostesi hiilijalanjäljen? Testaa, miten ilmastoystävällisiä ostoksia teet!

Mies punnitsee toisessa kädessä porkkanaa ja toisessa kädessä hampurilaista ja on mietteliään näköinen. Kuvassa on hiilidioksidin tunnus ja kysymysmerkki sen perässä
Kuva: Anton Estrada/Pond5

Ruokaostokset vaikuttavat hiilijalanjälkeesi. Ilmastovalintatalo-peli kertoo, mitä tuotteita kannattaa ostoksilla suosia, jos haluaa vähentää päästöjä.

Ruoka kattaa kuluttajan ilmastovaikutuksista Suomessa noin 20−25 prosenttia [1]. Ei siis ole yhdentekevää, millaisia valintoja ruokakaupassa tekee, jos haluaa kuormittaa ilmastoa mahdollisimman vähän.

Jutun lopusta löytyvällä Ilmastovalintatalo-visalla voit testata, miten hyvin tunnet elintarvikkeiden hiilijalanjälkien erot. Tiedätkö esimerkiksi, kummalla on suurempi hiilijalanjälki: kahvilla vai teellä tai juustolla vai kananmunalla?

Ruoka vaikuttaa ilmastonmuutokseen – ja ilmastonmuutos ruuantuotantoon

Jokainen voi vaikuttaa ruokavalinnoillaan ilmastopäästöihinsä, mutta ilmastonmuutos ja ruoka ovat yhteydessä myös toisella tavalla: ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat kuivuus, tulvat ja ennustamattomaksi muuttuneet säät vaikuttavat ihmisten ruokatilanteeseen kehitysmaissa.

Suomen Lähetysseuran työalueilla ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt viljelyyn ja veden saatavuuteen. Kehittyvissä maissa maanviljely on tärkeä elinkeino, ja jo yksi huono sato voi merkitä perheille nälkää ja köyhyyden pahenemista.

– Esimerkiksi Tansaniassa Lähetysseura työskentelee kuivuudesta kärsivällä Kishapun alueella, jonka tilannetta ovat pahentaneet ilmastonmuutoksesta johtuvat ennustamattomat sateet. Lähetysseuran joissakin Nepalin hankekylissä on taas huomattu, että ilmaston lämpeneminen on lisännyt hyönteisiä, jotka tuhoavat viljelmiä, kertoo Lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkö Katri Leino-Nzau.

– Epäreiluksi tilanteen tekee se, että ilmastonmuutoksesta kärsivät juuri ne ihmiset, jotka ovat vähiten sen syntyyn vaikuttaneet. Köyhimpien maiden osuus päästöjen syntymiseen on ollut historiallisesti erittäin vähäinen.

Kuivuutta kestäviä lajikkeita ja tippakastelua

Kehitysyhteistyöllä voidaan tukea kehitysmaiden ihmisiä ilmastonmuutokseen varautumisessa ja ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Esimerkiksi Tansaniassa Lähetysseura on kouluttanut kyläyhteisöjä tippakastelujärjestelmien ja puuta säästävien liesien rakentamisesta.

– Tippakastelujärjestelmä auttaa pärjäämään pienemmällä vesimäärällä. Tippakasteluun tarvitaan yksinkertaisimmillaan muovipullo, jonka korkkiin tehdään reikä neulalla. Savesta ja tiilenpaloista tehtävät puuta säästävä liedet hukkaavat vähemmän lämpöä kuin avoliedet ja kuluttavat näin vähemmän puuta ja energiaa,  Leino-Nzau kertoo.

Lähetysseura tukee myös kuivuutta paremmin kestävien viljelylajikkeiden, kuten bataatin, auringonkukan, hirssin ja durran, käyttöönottoa toimintamaissaan.

Nepalissa uusia tuhohyönteisiä torjutaan itse tehdyillä luonnonmukaisilla hyönteismyrkyillä, joihin tulee muun muassa puhvelin virtsaa, yrttejä, chiliä ja sitruunaa.

Tulviin varaudutaan Lähetysseuran työalueilla esimerkiksi jokia pengertämällä ja tulvavalleja rakentamalla.

Mitä sinä voit tehdä? Testaa ruokavalintojesi ilmastoystävällisyys Ilmastovalintatalossa:

[1] Ilmasto-opas.fi.