Suomen Lähetysseuran vuosien 2007 – 2010 kehitysyhteistyöohjelma on arvioitu kokonaisuudessaan vaikuttavaksi ja tulokselliseksi. Ulkopuolisen Alexander Koulutus -konsulttiyrityksen maaliskuussa 2011 toteuttama loppuarviointi selvitti ohjelman tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta suhteessa sen päätavoitteisiin.
Kehitysyhteistyöohjelman päätavoitteina oli saada aikaan pysyviä parannuksia köyhien maiden heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämässä, hyvinvoinnissa ja ihmisarvon toteutumisessa sekä vahvistaa Lähetysseuran ja sen kehitysyhteistyökumppaneiden kykyä kehityksen edistämisessä.
Arvioinnin mukaan Lähetysseura on onnistunut saamaan aikaan pysyviä parannuksia ohjelmakauden 18 köyhän maan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämässä, hyvinvoinnissa ja ihmisarvon toteutumisessa. Arviossa todetaan Lähetysseuran täyttävän kaikki ne kriteerit, joita tulokselliselle, rehelliselle ja läpinäkyvälle kehitysyhteistyölle voidaan asettaa. Arvion mukaan Lähetysseura on myös onnistunut vahvistamaan omaa ja kumppaniensa kykyä toimia kehityksen moottorina.
Ihmisoikeuksien toteutuminen on köyhyyden vähentämisen perusedellytys
Kiitosta sai myös Lähetysseuran näkemys köyhyyden syistä ja sen vähentämiseksi vaadittavista toimenpiteistä. Lähetysseuran mukaan köyhyys on ihmisoikeusloukkaus ja rakenteellinen ongelma, ja köyhyyden vähentämisen tähtäävässä työssä tulee toimeentulon kehittämisen lisäksi huomioida ihmisoikeuksien edistäminen. Ihmisten ja sukupuolten välinen yhdenvertaisuus on edellytys köyhyyden poistamiselle.
Arvioinnissa nostettiin esiin kulttuurin nopeat ja hitaat muuttujat. Kulttuurin nopeilla muuttujilla tarkoitetaan esimerkiksi toimeentulostrategioita, ihmisten tarpeita, tietoa sekä sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia organisaatioita. Kun kehitysyhteistyön voidaan katsoa muuttaneen näitä, puhutaan lyhyellä aikavälillä saavutettavista muutoksista eli tuloksista. Kulttuurin hitaita muuttujia ovat esimerkiksi perinteet, uskomukset, arvojärjestelmät sekä normit, instituutiot ja valtarakenteet. Muutokset näissä rakenteissa tulkitaan pitkäaikaisiksi vaikutuksiksi.
Arvioinnin mukaan Lähetysseuran työalueilla on havaittavissa muutoksia myös kulttuurin hitaissa muuttujissa. Vaikutuksia on havaittavissa niissä maissa, joissa Lähetysseura on toiminut jo pidemmän aikaa, kuten Etiopia, Tansania, Botswana, Kambodzha, Kiina ja Nepal. Kaikki havaitut vaikutukset liittyvät kiinteästi ohjelman tavoitteeseen parantaa hankealueiden köyhimpien ja heikoimmassa asemassa olevien elämää.
Kehitysyhteistyössä toimitaan muuttuvassa ympäristössä
Ohjelmakaudella koettiin haasteita, joista johtuen köyhät joutuivat maailmanlaajuisesti yhä aikaisempaa heikompaan asemaan. Näitä haasteita olivat maailmantalouden epävakaus, pahenevat ympäristökriisit, sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen, hiv-pandemia ja väkivallan kasvu. Maakohtaisia tekijöitä olivat esimerkiksi kuivuus ja siitä johtuva ruokaturvan heikkeneminen esimeriksi läntisessä ja eteläisessä Afrikassa, Kiinan ja Afrikan tulvat, Pakistanin, Lähi-idän ja Kolumbian väkivalta ja levottomuudet sekä maailmanlaajuinen taloudellisen tilanteen kiristyminen, josta seurasi epävarmuutta, perushyödykkeiden hinnan nousua ja peruspalvelujen saatavuuden heikkenemistä.
Lähetysseuran kehitysyhteistyö saavutti tavoitteensa työn ohjelmamuodon ansiosta. Lähetysseuran kumppaneidensa kanssa tekemän kumppanuussopimus toi taloussuunnitteluun vakautta, eivätkä Lähetysseuran kumppanit joutuneet globaalin laman vuoksi supistamaan toimintaansa. Tärkeässä osassa oli myös kumppanuuksien pitkäaikaisuus, mikä mahdollistaa yhteistyön sujuvuuden.
Lähetysseuran kehitysyhteistyö kasvanut
Lähetysseuran kehitysyhteistyö kasvoi ohjelmakaudella huomattavasti. Kehitysyhteistyötä aloitettiin uusien kumppanien kanssa ja uusissa maissa. Järjestön kehitysyhteistyön henkilöresurssit kasvoivat. Myös Lähetysseuran monenkeskinen yhteistyö kansainvälisten kristillisten järjestöjen kanssa lisääntyi. Yksi verkostoimisen eduista on resurssien kasvu. Luterilaisen Maailmanliiton, ACT Allianssin ja Ecumenical Advocacy Alliancen, EAA:n, kautta Lähetysseura voi tarjota esimerkiksi koulutuspalveluja kumppaneilleen.
Lähetysseura kasvatti järjestelmällisesti myös katastrofityön kapasiteettiaan. Ohjelmakaudella kehitetty katastrofityön malli panostaa erityisesti katastrofivalmiuden kehittämiseen ja varhaiseen toipumiseen. Kiireellinen katastrofiapu toimitetaan pääasiassa kirkkojen kansainvälisten yhteistyöverkostojen kautta. Lähetysseuran omarahoitusosuus katastrofitilanteissa kasvoi merkittävästi suhteessa edellisiin vuosiin.
Lähetysseura on Suomen vanhin kehitysyhteistyöjärjestö – vuonna 1859 perustettu Suomen Lähetysseura on tehnyt kehitysyhteistyötä 150 vuoden ajan. Ulkoasiainministeriö on tukenut Lähetysseuran kehitysyhteistyötä 1970-luvulta alkaen. Erityinen kumppanuussopimus ulkoasiainministeriön kanssa solmittiin vuonna 2003. Lähetysseuran kehitysyhteistyön vahvuuksia ovat pitkäaikaiset kumppanuudet ja paikalliskulttuurien tuntemus. Lähetysseura pyrkii parantamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämää kestävin ratkaisuin heidän erityistarpeensa huomioiden.
Suomen Lähetysseura 10.5.2011
Katso Kiinan Wah-vähemmistökansan parissa tehtävästä työstä kertova video.
