Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Safarista se alkoi – Lähetysseuran 50-vuotista musiikkityötä juhlistetaan Lähetysjuhlilla Turussa

Safarikuorosta se alkoi 50 vuotta sitten. Monet kuoron jäsenistä ovat olleet mukana pitkään. Kuva Mauri Lepola
Safarikuorosta se alkoi 50 vuotta sitten. Monet kuoron jäsenistä ovat olleet mukana pitkään. Kuva Mauri Lepola

Tänä vuonna 50 vuotta täyttävää Lähetysseuran musiikki- ja taidetoimintaa yhdistää ajatus taiteesta Jumalan lahjana. Sen kautta ihminen voi tarkastella uskoaan ja maailmaa sekä hiljentyä elämän suurten kysymysten äärelle. Toisinaan taiteen avulla sanoitetaan vaikeita asioita ymmärrettävämmälle kielelle. Lähetysseuran taidetyötä juhlitaan Turun Lähetysjuhlilla näyttävässä Toivon tie -kavalkadissa 20.5.

Musiikki on kulkenut Lähetysseuran matkassa jo ennen varsinaisen esittävän musiikkitoiminnan alkamista.

– Jo 1800-luvulta alkaen, Lähetysseuran perustamisen jälkeen, on heti haluttu ryhtyä toimittamaan yhteislaulukirjoja, kertoo Lähetysseuran musiikki- ja taidetoiminnan koordinaattori Päivi Mattila.

Lähetysseuran yhteydessä toimivien musiikki- ja taideryhmien toiminnassa on tälläkin hetkellä mukana yli sata ihmistä. Ryhmät tavoittavat vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä Suomessa ja maailmalla. Toiminnan pääpaino on musiikissa, mutta mukaan mahtuu myös tanssia ja teatteria.

Lähetystyötä laulun keinoin

Esittävä musiikki- ja taidetoiminta sai alkunsa Safarikuoron perustamisesta vuonna 1967. Kuoron perustamisen taustalla oli Lähetysseurassa työskennelleen Martti Kauppisen idea lähetys- ja konserttimatkasta ympäri Suomen.

Kesällä 1967 visio toteutettiin autosafarina, jolla noin 30-henkinen kokoonpano kiersi laulamassa ja kertomassa lähetystyöstä Suomen seurakunnissa. Pääsylipputulot ja kolehdit lahjoitettiin jokaisen konserttiseurakunnan nimikkolähettitoiminnalle.

Kesäisestä autosafarista syntyi Safarikuoro, jonka rinnalle perustettiin vähitellen muitakin ryhmiä. 1970-luvulla Lähetysseuralle palkattiin myös ensimmäinen kanttorin koulutuksella varustettu musiikkisihteeri, Gunvor Helander, joka alkoi määrätietoisesti kehittää Lähetysseuran musiikkitoimintaa.

– Helander perusti ruotsinkielisen Furahakörenin ja vieraili Namibiassa kehittämässä silloisen Ambo-Kavangon kirkon musiikkitoimintaa. Lisäksi hän järjesti kampanjan, jolla kerätyillä varoilla hankittiin urut Oniipan tuomiokirkkoon. Ne ovat siellä edelleen, Päivi Mattila kertoo.

Klassisesta nuorisomusiikkiin

Aluksi musiikkitoiminnassa painottui klassinen musiikki, jota esittivät muun muassa Brevis-kvartetti sekä Pro Missione -orkesteri. Päiväkummun kurssikeskuksessa alettiin myös järjestää jousisoitinleirejä lapsille ja nuorille.

1980-luvulla Lähetysseuran musiikkitoiminnassa alkoi tapahtua toden teolla, kun muun muassa Pekka Simojoki ja Jaakko Löytty ryhtyivät tekemään hengellistä musiikkia. Heidän musiikkinsa sai paljon vaikutteita Ambomaalla vietetystä lapsuudesta.

– 1980-luvulla alkoi hengellisen nuorisomusiikin buumi. Se oli hyvin dynaamista kehittämisen aikaa, ja silloin perustettiin myös Jakaranda-kuoro ja Exit-yhtye, Päivi kertoo. Tärkeitä musiikkitoiminnan merkkipaaluja olivat myös vuonna 1981 Simojoelta ja Anna-Mari Kaskiselta tilattu Afrikkalainen gospel-messu sekä Lähetysseuran 125-vuotisjuhlaa varten tilattu Liekit-musikaali.

Musiikkia maailmalta

Safarikuoron toiminta herätti kiinnostusta heti perustamisensa jälkeen, koska laulu toi lähetystyöntekijöiden kertomuksiin uutta eloa. Kuoron välityksellä luterilainen virsiperinne sai mausteita nuorten kirkkojen virsistä ja lauluista sekä lähetysmaiden kielistä ja sävelistä. Sittemmin Lähetysseuran piirissä toimivat ryhmät ja taiteilijat ovat olleet tärkeitä tienraivaajia ja suunnannäyttäjiä kirkollisen musiikin kentällä.

– Musiikkitoiminta on yhdet kasvot varsinkin kotimaiselle työllemme. Esimerkiksi Löytty, Simojoki ja Kaskinen ovat olleet merkittäviä vaikuttajia kirkossa jo 1980-luvulta lähtien. Kirkollisen musiikin kenttä olisi varmaan hyvin erilainen, jos Löytty ja Simojoki eivät olisi viettäneet lapsuuttaan Namibiassa, Päivi Mattila pohtii.

Juuri Lähetysseuran musiikkitoiminta on tuonut etniset rytmit ja sävelet Suomen kirkkoihin. Suomesta on myös lähetetty työalueille kanttoreita, muusikoita ja musiikinopettajia tukemaan paikallista musiikkiperinnettä. Kohdemaissa he ovat esimerkiksi tarjonneet koulutusta tai olleet mukana vaikkapa kokoamassa paikallisen kirkon omaa virsikirjaa.

Sara Takala

Safarikuoron ohella Lähetysseuran yhteydessä toimivia aktiivisia kuoroja ovat Jakaranda (1985), Amani (1987) ja ruotsinkielinen Furahakören (1974).

Cumina on vuosittain koottava musiikkiryhmä nuorille. Cuminan ohjelmistoon kuuluu pääasiassa suomalaista hengellistä musiikkia ja perinteisiä afrikkalaisia lauluja.

Lähetysseuran kanssa yhteistyötä tekee myös Pekka Simojoen yhtye Exit (1987).

————————

20.5. klo 13–14.30 Turun Konserttitalossa

Toivon tie – Lähetysseuran musiikkityön 50-vuotisjuhlakavalkadi 

Lähetysseuran musiikki- ja taidetoiminta on viiden vuosikymmenen ajan rikastuttanut kirkkomme musiikkielämää mm. afrikkalaisilla rytmeillä ja sävelillä, yhteislaulukirjoilla, messuilla ja musikaaleilla. Nyt on aihetta juhlaan!

www.lahetysjuhlat.fi

Lähetysseura tilasi Pekka Simojoelta ja Anna-Mari Kaskiselta Liekit-musikaalin 125-vuotisjuhliinsa. Se ja Afrikkalainen Gospel-messu toivat ihan uusia sävyjä suomalaiseen hengelliseen musiikkiin. Kuva Suomen Lähetysseuran kuva-arkisto
Lähetysseura tilasi Pekka Simojoelta ja Anna-Mari Kaskiselta Liekit-musikaalin 125-vuotisjuhliinsa. Se ja Afrikkalainen Gospel-messu toivat ihan uusia sävyjä suomalaiseen hengelliseen musiikkiin. Kuva Suomen Lähetysseuran kuva-arkisto